Rauman Meripelastusyhdistyksessä on tapahtunut vahdinvaihto. Uusi puheenjohtaja on Tuomas Kaitila. Viisi vuotta yhdistystä johtanut Ari Salmi luovutti vetovastuun.
– Aloittaessani lupasin vuosikokoukselle, että pyrin saamaan muutaman konkreettisen asian hoidettua, muistelee Salmi.
Se lupaus tuli komeasti täytettyä.
Ensimmäinen iso rasti ruutuun oli oman tukikohdan järjestäminen. Asemapaikan virkaa toimitti kaksi parakkia.
– Tarve tukikohdalle ja koulutustilalle oli suuri. Kaupunki heltyi ja saimme valita Petäjäksen autiotaloista yhden. Tämän Mikkelän huvilan kunnostukseen on käytetty 160 000 euroa lahjoitusvaroja ja omaa rahaa, kertoo Salmi.
Hidaskulkuinen Hoppe eläkkeelle
Toinen iso ruutu listalta päästiin ruksaamaan, kun seuralle saatiin uusi alus 1970-luvun alusta palvelleen hidaskulkuisen Hoppen tilalle. Toiseksi pelastusveneeksi Raumalle jäi Pihlus.
– Uutta paattia ei voi vaan ostaa, sillä sen pitää olla Suomen Meripelastusseuran omaisuutta ja alusluovutuksesta tehdään sopimus. Paikallisyhdistys maksaa hankintahinnasta kolmanneksen, selvittää Salmi.Torniosta löytyi sopiva käytetty pelastusalus. Tämän Nipromec Rescuen remontti ja uudistus RMC:n telakalla maksoi noin 150 000 euroa.
Maksavia jäseniä toistatuhatta
Kolmas tärkeä asia oli jäsenhankinta. Maksavia jäseniä on 1040.
Ja vielä yksi merkittävä juttu. Raumalla käynnistettiin juniorityö.
– Ilman nuoria porukka ukkoontuu. Nyt meillä on tyttöjä ja poikia mukana toiminnassa. Kaikista ei tule meripelastajia, mutta toivon mukaan heistä kasvaa ainakin vastuullisia veneilijöitä, sanoo Kaitila.
Uusi puheenjohtaja kiittää edeltäjäänsä, jonka aikana yhdistys on saatu hyvään kuntoon.
– Nyt on hyvä keskittyä koulutuksiin, Kaitila linjaa.
Viime vuonna 50 hälytystä
Raumalaiset arvostavat meripelastusta, ja sille on aina tarvetta.
– Viime vuonna hälytyksiä tuli 50. Vaarallisin tilanne oli se, kun purjevene ajoi johtojen yli Rokissa ja kaapeli säkenöi meressä. Silloinkin pelastajamme toimivat esimerkillisesti, kertoo Kaitila.
Hän kuvaa yhdistystä "veneilijöiden vapaapalokunnaksi". Meripelastusyhdistys päivystää Raumalla vapusta lokakuun loppuun.
– Vapaaehtoiset ovat töissä, mutta pääsevät tosi nopeasti pelastushommiin tarvittaessa. Suuri kiitos työnantajille, sanoo Kaitila.
– Toiminta on vapaaehtoista, mutta päivystysviikoilla siihen pitää suhtautua kuin viranomaistoimintaan, korostaa Salmi.
Meripelastustoimintaa on Raumalla ollut ainakin vuodesta 1926 lähtien. Siltä vuodelta löytyy merkinnät vapaaehtoisista lästimaksuista, kertoo Salmi.
Rauman Meripelastusseuran tukikohdassa Petäjäksessä tänään avoimet ovet klo 11–14.
Suvantolalla ollut monta isäntää
Rauman Meripelastusyhdistyksen tukikohdalla, Suvantolalla, on ollut monta isäntää.
Vuonna 1906 valmistuneen huvilan Petäjäkseen rakennutti eläinlääkäri V. Kunnas.
K.R. Bremerin jälkeen Suvantolan omisti Rauman seminaarin musiikin opettaja Axel Törnudd. Hänen sävellyksistään paikallisesti tunnetuimpia ovat Satakunnan laulu ja Meripoikkatte veis.
Suvantola oli myös Koskeloiden omistuksessa, joten siellä suviaan viettivät kirjallisuuden saralla kunnostautuneet veljekset Unto ja Tauno Koskela.
Koskelan perikunnalta Suvantolan osti vuonna 1936 kunnanlääkäri Bror Mikkelä. Poika, Ylessä työuransa tehnyt diplomi-insinööri Otto Mikkelä, muistetaan myös Helsingi Raumlaiste Seora pitkäaikaisena puheenjohtajana.
Sataman laajennuksen yhteydessä kaupunki pakkolunasti Suvantolan ja kaksi muuta huvilaa vuokrasopimuksineen, koska satamatoiminta aiheuttaa kyseisille tonteille meluhaittaa.
Meripelastusyhdistykselle paikka on hyvin mieluinen.
– Tässä paatit ovat aika hyvin tuulen suojassa. Kaupunki vetää meille vielä kesäveden, mikä helpottaa kaluston huoltoa, sanoo puheenjohtaja Tuomas Kaitila.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.