Krematorion hoitajan Panu Heino työpaikallaan, jonka ympäristötekniikkaan Rauman seurakunta investoi 1,5 miljoonaa euroa. Sillä saadaan leikattua radikaalisti tuhkauksesta syntyviä hiukkas- ja elohopeapäästöjä.
Vainajien tuhkaamisesta syntyvät päästöt ilmaan ovat vähenemässä Raumalla ratkaisevasti. Näin on siitä huolimatta, että tuhkausten määrä on viime vuosina ollut kasvussa.
Tiukentuvien ympäristömääräysten vuoksi Rauman seurakunta on investoimassa Monnan krematorion savukaasujen puhdistusjärjestelmään.
Sen on määrä leikata erityisesti hiukkas- ja elohopeapäästöjä.
Määrä ratkaisee
Krematorion nykyisessä ympäristöluvassa ei ole päästörajoja. Se on mahdollista, sillä lupa perustuu enintään 400 vainajan tuhkaukseen vuodessa ja alle 500:lla päästörajoja ei yleisen käytännön mukaan edellytetä.
Todellinen määrä on kuitenkin ollut Monnassa elvästi suurempi jo vuosikausia. Puolen tuhannen tuhkauksen raja ylitettiin vuonna 2014, ja pari vuotta sitten määrä nousi tuhanteen.
Krematorioiden päästöjä arvioidaan pääosin Itämeren suojelukomissio Helcomin suositusten pohjalta, joista on jo tullut käytännössä normi.
Monnassa päästöjä mitattiin vuonna 2020, jolloin savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuutta koskevat suositukset ylittyivät sekä hiukkasten että elohopean kohdalla reilusti (LS 3.5.2021).
Lupamuutos haussa
Päästöille oli siis tehtävä jotakin, tai muussa tapauksessa tuhkausten määrä olisi pitänyt vähentää takaisin 500 tuhkaukseen vuodessa.
Selvitysten jälkeen seurakunta päätti investoida savukaasujen puhdistusjärjestelmään.
Samalla se hakee muutosta krematorion ympäristölupaan. Muutoksen perusteina ovat prosessimuutos ja toiminnan laajeneminen jopa kahteen tuhanteen tuhkaukseen vuodessa.
Näkyy ulkopuolellakin
Krematorioon asennetaan sykloniin ja kuitusuodattimeen perustuva suodatinlaitteisto. Se poistaa savukaasuista erityisesti elohopeaa sitomalla sitä aktiivihiileen.
Lupahakemuksen mukaan vastaavat tekniikka leikkasi elohopeapäästöt Helsingin Hietaniemen krematoriossa Helcomin suositusten mukaisiksi.
Suodatinjärjestelmä vähentää myös hiukkaspäästöjä ja vaikuttaa hakemuksen mukaan myös "yleiseen viihtyvyyteen".
– Ilman suodattimia toimittaessa savukaasut voivat toisinaan olla hyvin näkyviä, hakemuksessa todetaan.
Kaikki talteen
Hakemuksen mukaan käytännössä kaikki tuhkauksessa syntyvä elohopea saadaan puhdistettua, jolloin sitä ei pääsisi ilmaan lainkaan. Aktiivihiileen sidottu raskasmetalli toimitetaan asianmukaiseen laitokseen käsiteltäväksi.
Ilman suodatusta ilmaan pääsisi – ja on viime vuosina päässyt – arviolta 350 grammaa elohopeaa vuodessa.
Määrä kuulostaa vähäiseltä, mutta kyseessä on merkittävä ja eliöihin kertyvä ympäristömyrkky.
Helmikuussa käyttöön
Suodatinjärjestelmää on asennettu Monnassa syksyn ajan, ja nyt ollaan jo loppusuoralla. Käyttöönotto on tämänhetkisen arvion mukaan helmikuun puolivälissä.
– Katkosta krematorion käyttöön tulee enimmillään pari-kolme päivää, kertoo Rauman seurakunnan kiinteistöpäällikkö Eino Korsi.
Järjestelmän kustannusarvio on 1,5 miljoonaa euroa.
Tuhkaus on myös ympäristökysymys
Tuhkauksessa vapautuva elohopea on peräisin vainajien hampaiden amalgaamipaikoista.
Koska amalgaamia käytetään enää hyvin vähän, on kyseessä väistyvä ympäristöongelma. Olemassaolevien paikkojen vuoksi se on kuitenkin huomioitava krematorioissa vielä pitkään.
Myös keinonivelet ja muut lääketieteelliset metallijätteet erottuvat tuhkauksessa. Ne eivät kuitenkaan vapaudu savukaasuihin samalla tavoin kuin elohopea.
Tuhkan joukkoon jäävät muun muassa tekonivelet ja muu lääketieteellinen metalli, joiden määräksi Monnassa on arvioitu noin sata kiloa vuodessa. Arkkujen ruuveja, nauloja ja heloja kertyy noin 240 kiloa.
Metallit toimitetaan metallinkeräykseen.
Muistokukkia muovinauhoineen ei tuhkata vainajan mukana. Elleivät omaiset vie kukkia mukanaan, ne päätyvät sekajätteeseen.
Monnassa "jätekukkien" määrä on 4 500-6 000 kiloa vuodessa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.