Väinö Linnan tarinat muistelmateokseksi: Panu Rajala kuunteli 50 tuntia kirjailijan tarinointia elämästään

Muistelmakirjan toimittanut Panu Rajala luennoi Laitilassa toisesta kansalliskirjailijasta, Aleksis Kivestä,mutta piipahtaa Linnankin puolella.

Väinö Linna (1920–1992) oli tarkkaan Seitsemän veljeksensä lukenut, ja sanoikin Tuntemattomassa sotilaassa kirjoittaneensa seitsemästä veljeksestä sodassa.

Kirjailija, professori emeritus Panu Rajala pohtii kahden merkkiteoksen suhdetta luennollaan Laitilassa lauantaina, vaikka päivän pääfokus onkin Aleksis Kiven 150 vuotta vanha Seitsemän veljestä.

Myös Linnalla on juhlavuosi, hänen syntymästään tulee joulukuussa 100 vuotta.

– Linnan romaanin jo aikalaiskriitikot rinnastivat Seitsemään veljekseen. Romaanit ovat sukua keskenään ja henkilöhahmoissa on samoja piirteitä. Tuomas on Koskela, Hietanen Eero ja Lahtinen Jukolan Jussi, Rajala sanoo.

Arkistoaarteet kirjaksi

Omia sotakokemuksiaan kirjailija Linna purkaa Rajalan toimittamassa muistelmateoksessa Päivä on tehnyt kierroksensa. Väinö Linna muistelee. Teos ilmestyy ensi viikolla.

Linna ei koskaan kirjoittanut muistelmiaan, vaikka niitä häneltä toivottiin. Sen sijaan hän kertoili elämästään akateemikko Pertti Virtarannalle 1970-luvulla.

Nauhoitukset, joita on kaikkiaan 50 tuntia, ovat saaneet uinua puolen vuosisadan ajan Kotimaisten kielten keskuksen arkistossa.

– WSOY yritti kyllä saada niistä kirjaa Virtarannalta, mutta hän ei innostunut sitä tekemään, ja Linnakin oli kovin vastahankainen. Hän oli hyvin tarkka kirjailijan maineestaan.

Juhlavuonna Rajala lähti kyselemään mitä aineistolle kuuluu.

Suorasukaistatilitystä

Nauhoitteet kuunneltuaan, Rajalan kuva kansalliskirjailijasta täydentyy. Uuttakin putkahtaa esiin.

– Linna kertoo laajasti elämästään, ankarasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan, köyhyydestä ja raskaasta työstä. Urjala näyttäytyy ilottomana ja ankeana paikkana.

Muistelmat niin lapsuudesta, täpäristä sotakokemuksista kuin teosten taustoistakin ovat Rajalan mukaan avointa ja pidäkkeetöntä tilitystä, sillä niitä ei alun perin kerätty julkaistaviksi.

– Kirjailija sai puhua suunsa puhtaaksi. Linna on hyvä kertoja.

Liika yrittäminen kostautui

Kirjailijan Rajala näkee poikkeuksellisen kunnianhimoisena ja määrätietietoisena ihmisenä, jolla oli pakonomainen tarve tulla kirjailijaksi.

– Hän oli myös äärimmäisen ankara itselleen.

Tiellä on kirveleviä takaiskuja, mutta viimein koittaa nousu menestykseen Tuntemattoman sotilaan myötä. Romaanitrilogia

Täällä Pohjantähden alla täydentää monumentaalisen elämäntyön.

– Tähän voi Kiven sanoin todeta, että voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven.

Ponnistukset käyvät kuitenkin yli voimien, seuraa uupumus ja sairaus, joka pysäyttää luomistyön.

– Pohjantähti-trilogian jälkeen syntyy enää artikkeleita, esseitä ja puheenvuoroja. Linna poltti itsensä loppuun, kuten niin monet muutkin Aleksis Kivestä alkaen ovat tehneet.

Kirjailijan muistelmilla on annettavaa myös tähän päivään. Ne johdattavat Rajalan mukaan yleisemminkin luovan työn ongelmiin ja antavat viitteitä niin lukijoille, alan ammattilaisille kuin kirjoittamaan aikoville. Harva hänen mielestään pystyisi enää samaan: kouluja käymätön maalaispoika raivaa tiensä akateemikoksi.

– Hänen kirjailijan kaarensa oli poikkeuksellinen.

Panu Rajala vierailee Laitilassa Walon talolla lauantaina kello 14. Hän esitelmöi Seitsemästä veljeksestä Suomen kansallisromaanina ja kertoo piipahtavansa myös Väinö Linnan puolella.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut