Väitös: Olkiluodon kallioperä on riittävän kestävä ydinjätteen loppusijoitukseen

Tutkimusten perusteella kallioon porattavien loppusijoitusreikien pinnalle voi syntyä uusia rakoja louhinnan jälkeen, mutta kalliomassan ei odoteta vaurioituvan merkittävästi. Kuva: LS-arkisto/Pekka Lehmuskallio

Aalto-yliopiston uusi väitöstutkimus arvioi, että Eurajoen Olkiluodon kallioperä soveltuu ydinjätteen loppusijoitukseen. 

Diplomi-insinööri Topias Sirenin väitöskirjassa tutkittiin sekä vaaka- että pystysuuntaisen loppusijoituskonseptin soveltuvuutta Olkiluodossa sijaitsevassa kallion karakterisointiluolassa ONKALOssa.

Kokeet, joissa seurattiin kallion vaurioitumista kuormituksen seurauksena noin 345 metrin syvyydessä osoittivat, että kallion käyttäytyminen oli joiltakin osin ennustamatonta. Kokeissa havaittiin, että kallion vauriot syntyivät rakojen kasvaessa ns. litologisilla rajapinnoilla, mikä tunnistettiin uudeksi vaurioitumismekanismiksi.

Väitöskirjan tutkimusten perusteella kallioon porattavien loppusijoitusreikien pinnalle voi syntyä uusia rakoja louhinnan jälkeen, mutta kalliomassan ei odoteta vaurioituvan merkittävästi.

Väitöskirjan perusteella kallion vauriot Olkiluodossa ovat kuitenkin kohtuullisia ja kalliomekaanisesti sijoituspaikka soveltuu hyvin ydinjätteen loppusijoitukseen.

Siren väittelee Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella. Väitöksen ala on kalliomekaniikka ja ydinjätteen loppusijoitus.