Väitöstutkimus: Punkit viihtyvät myös kaupungeissa

Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana työskentelevä Jani Sormunen toteaa, että punkit ovat levinneet ja runsastuneet alueilla, joilla liikkuu suuri määrä ihmisiä.

Puutiaisten ja niiden kantamien taudinaiheuttajien määrät ovat kasvaneet viime vuosikymmenten aikana. Lisäksi Jani Sormunen osoittaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että punkit viihtyvät hyvin myös rakennetuilla kaupunki- ja esikaupunkialueilla.

Sormunen tutki väitöskirjassaan Varsinais-Suomen puutiaispopulaatioita ja niissä esiintyviä taudinaiheuttajia sekä viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia.

Tutkimusaineisto koostui noin 14 000 puutiaisesta, jotka tutkijat pyysivät eri puolilta Varsinais-Suomea vuosina 2012–2017. Puutiaisten kantamia taudinaiheuttajia tutkittiin noin yhdeksästä tuhannesta punkista.

Tutkimusryhmä kartoitti puutiaisten ja taudinaiheuttajien esiintyvyyttä myös Turun kaupunki- ja esikaupunkialueilla kesällä 2017.

Puutiaispopulaatioita löytyi jopa kaupunkialueen puistoista ja joutomailta, joiden punkit kantoivat runsaasti Borrelia-bakteereita.

– Runsaasti taudinaiheuttajia kantavat puutiaiset tiheään asutuilla kaupunki- ja esikaupunkialueilla voivat muodostaa suuremman riskin kuin luonnollisemmissa ympäristöissä runsaampina elävät, joita ihmiset kohtaavat harvemmin, Sormunen toteaa.

Noin 22 prosenttia tutkituista nuoruusvaiheen puutiaisista kantoi Borrelia-bakteereita, mikä on Suomen keskiarvoa korkeampi osuus. 

Borrelia-bakteerien ja puutiaisaivotulehdusviruksen ohella tutkijat havaitsivat puutiaisista kuutta muuta mahdollista taudinaiheuttajaa, joista valtaosa oli Suomelle uusia. Lajien kansanterveydellisestä merkityksestä ei ole vielä juurikaan näyttöä.

Jani Sormunen esittää väitöskirjansa Questing ticks, hidden causes: tracking changes in Ixodes ricinus populations and associated pathogens in southwestern Finland julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 5.12.