Valkohäntäkauriilla on potentiaalia kehkeytyä koronavirusmuunnosten hautomoksi niin Pohjois-Amerikassa kuin Suomessakin.
Virus näyttää tarttuneen luonnonvaraisiin kauriisiin sekä leviävän tehokkaasti yksilöiden välillä.
– Havainto on yllättävä ja osin huolestuttavakin, toteaa puolestaan erikoistutkija Ari Kauppinen Ruokaviraston virologian yksiköstä.
Riskinä on viruksen muuntuminen lajin sisällä ja siirtyminen sen jälkeen takaisin ihmiseen. Oleellinen kysymys on se, kiertääkö virus kauriskannassa pysyvämmin.
– Otan mahdollisuuden suhteellisen vakavasti, koska merkit ovat ilmassa, sanoo evoluutiobiologi Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.
40 prosentilla vasta-aineita
Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan jopa useammalla kuin joka kolmannella tutkitulla valkohäntäkauriilla on vasta-aineita SARS-CoV-2 -koronavirukselle.
Niin sanotussa prepress-julkaisussa (Biorxiv) vertaisarviointia odottavan tutkimuksen toteutti Yhdysvaltojen maatalousministeriö USDA.
Näytteet otettiin kevättalvella Michiganssa, Pennyslvaniassa, Illinoisissa ja New Yorkin osavaltiossa elävistä valkohäntäkauriista. 385 yksilön näytteistä peräti 152:ssa eli 40 prosentissa todettiin koronaviruksen vasta-aineita.
Vertailuaineistona käytettiin vanhempia verinäytteitä. Niistä koronaviruksen vasta-aineita löytyi vain muutamista, vuoden 2020 loppupuolella otetuista näytteistä.
Tarttuu myös yksilöstä toiseen
Tutkimuksen havaintoja pidetään merkkinä siitä, että eläimet ovat saaneet jossakin vaiheessa koronavirustartunnan.Kauppinen vahvistaa näkemyksen.
– Kyllä vasta-aineiden löytyminen on merkki siitä, että eläin on kohdannut viruksen.
Vasta-aineita muodostaneiden kauriiden suuri osuus viittaa Kauppisen mukaan myös viruksen tehokkaaseen leviämiseen luonnonvaraisten eläinten välillä.
Jo aiemmin tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että koronavirus tarttuu valkohäntäkauriisiin laboratorio-olosuhteissa. Samassa tutkimuksessa virus tarttui myös pisaratartuntana yksilöiden välillä.
Tartuntareitti on vielä tuntematon
Koska kyseessä on kaakkoisaasialainen virus, sen leviäminen pohjoisamerikkalaisiin eläimiin on käytännössä varmasti tapahtunut ihmisen välityksellä.
Tartuntareittiä ihmisestä kauriisiin ei tunneta. Mahdollisuuksia on yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan useita aina tarhaeläimistä tutkimukseen ja pihakäynneistä metsästäjien harrastamaan kaurisruokintaan.
Valkohäntäkauriit eivät kuitenkaan näytä sairastuvan oireiseen koronavirustautiin.
– Virus voi levitä tehokkaasti, jos se aiheuttaa kuolleisuutta hyvin vähän, Aivelo huomauttaa.
– Ja vaikka kuolleisuus olisi samaa luokkaa kuin ihmisillä, se ei kaurispopulaatiossa tunnu paljoakaan.
Valkohäntäkauriiden kohdalla viruksen leviämismahdollisuuksia lisää esimerkiksi villiminkkeihin verrattuna se, että kauriit elävät liikkuvissa laumoissa.
Riskinä viruksen muuntuminen
Ihmisen näkökulmasta riskinä on viruksen muuntuminen kauriissa esimerkiksi entistä tartuttavammaksi, rokotteita väistävämmäksi tai tappavammaksi. Sen jälkeen muuntunut virus voi pahimmillaan siirtyä takaisin ihmisiin.
Juuri tämän riskin vuoksi esimerkiksi Tanskassa lopetettiin viime vuonna maan kaikki yli 15 miljoonaa tarhaminkkiä sen jälkeen, kun viruksen havaittiin muuntuneen turkistarhoissa. Muuntovirus ehti tarttua ainakin 200 ihmiseen.
Luonnonvaraisten eläinten kohdalla samanlainen kontrolli ei käytännössä onnistu, ja siksi tutkijat ovat asiasta varpaillaan.
Tieto on vielä rajattua
Vaikka Aivelo suhtautuu havaintoihin vakavasti, hän nostaa esille pari oleellista kysymystä.
Virusmuunnoksien kehittymiselle ratkaisevaa on se, jääkö virus kauriiden keskuuuteen riittävän pitkäksi aikaa.
– Tämä on vielä iso jos, Aivelo painottaa.
– Tämän tutkimuksen perusteella ei voida vielä sanoa, ovatko kyseessä olleet lyhyet tartuntaketjut vai leviääkö virus oikeastikaurispopulaatiossa.
Historiasta ei Aivelon mukaan ole varmaa tietoa niin sanotusta antroponoosista eli ihmisestä eläimiin siirtyneen viruksen laajasta leviämisestä.
Toisaalta vasta-aineita on löytynyt kauriista nyt hyvin laajalla alueella Yhdysvalloissa.
– Se vähentää mahdollisuutta siihen, että kyseessä olisi ollut jokin yksittäinen, satunnainen tapahtuma.
Riski tulisi vuosien päästä
Kauriissa virus lähtisi todennäköisesti muuntumaan eri suuntaan kuin ihmisissä.
– Riski tulisi vuosien päästä, kun virus olisi muuntunut riittävästi niin, että rokotteet tai silloinen versio ihmisten välillä tarttuvasta viruksesta ei aiheuta enää immuniteettia kauriista tarttuvaa virusta vastaan, Aivelo sanoo.
Takaisintartunta olisi todennäköisintä metsästyksen yhteydessä, jossa kauriita käsitellään. Esimerkiksi tälle metsästyskaudelle on Suomessa myönnetty lähes 80 000 valkohäntäkauriin pyyntilupaa.
– Kun määrä on näin valtava, virusta ei tarvitse olla kovin monella kauriilla, jotta joku metsästäjä saisi tartunnan.
Mahdollista myös Suomessa
Suomessa ei ole vielä tutkittu koronavirustartuntoja valkohäntäkauriissa.
Ainakaan toistaiseksi ei kuitenkaan ole tiedossa mitään sellaista, jonka perusteella tartuntoja ei voisi pitää mahdollisena myös meillä.
Tartuntojen löytyminen laajalla alueella Yhdysvalloissa viittaa Aivelon mielestä siihen, että tartuntareittinä on ollut jokin "arkinen tapahtuma" ihmisten ja kauriiden välillä. Sellainen voisi olla esimerkiksi metsästys ja siihen liittyvä ruokinta.
– Se tekee mahdolliseksi sen, että sama voisi tapahtua myös Suomessa.
Myös Kauppinen pitää tartuntoja mahdollisena.
– Olisi tärkeä selvittää miten virus on levinnyt kauriisiin, mutta tämä vaatii jatkotutkimuksia.
Tutkimuksen tarvetta pohditaan
Ruokavirasto pohtii parhaillaan, onko Suomessa syytä ryhtyä pikapuoliin seuraamaan koronatilannetta valkohäntäkauriskannassa.
Esimerkiksi verinäytteiden saamisen kannalta kyseessä on juuri oikea vuodenaika, sillä lajin metsästyskausi alkaa syyskuun alussa.
Toinen mahdollisuus on kerätä näytteitä maastosta esimerkiksi ulostepapanoina.
– Vasta-aineiden lisäksi voidaan tutkia myös viruksen esiintymistä eritteissä, mikä antaa paremman kuvan eläimen infektiostatuksesta, Kauppinen sanoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.