Teemu Mäki tuo kesäkuussa avautuvaan Rauma Triennaleen Metamorfooseja-teoksensa, joka käsittelee joukkosukupuuttoa. Hän vertaa ihmiskuntaa asteroidiin, joka 60 miljoonaa vuotta sitten iskeytyi maahan.
Tässä juttusarjassa kerromme ennakkoon kesällä Rauman taidemuseossa avautuvasta Rauma Triennalesta.
Teemu Mäen yhteisötaiteellinen Metamorfooseja-teos on tuonut taiteilijan tänä vuonna Raumalle useasti: viime viikonloppuna kuvattiin installaation video-osuuksia.
Runoista, liikkeestä, veistoksesta ja musiikista koostuvassa teoksessa on mukana raumalaisia nuoria teatterinharrastajia ja eläkeikäisiä runonlausujia. Teoksen taiteilijat ovat taideopiskelijoita Kankaanpäästä.
Metamorfooseja tulee esille Rauma Triennaleen. Toinen osa teosta koetaan elokuussa Rauma Festivossa, jonne valmistuu tanssi- ja musiikkiesitys.
Mäki on myös Rauma Triennalen toinen kuraattori.
Moneen taipuva taidemuoto
Monitaiteellisuus on tyypillistä Teemu Mäkeä ja hän on pitkään liikkunut monen eri taidelajin parissa.
– Ne ovat keskenään yhtä tärkeitä ja käytän niihin suunnilleen yhtä paljon aikaa. Ne eivät vie energiaa toisiltaan, vaan ruokkivat toisiaan.
Installaatiossa Mäki hyödyntää osin samoja materiaaleja kuin teatteriesityksessään muutama vuosi sitten.
Eri taidemuotojen yhdistämiseen installaatio on Mäen mukaan sujuva muoto.
– Se on kuvataiteessa kätevä teosmuoto, jonka suurin osa keskivertoväestöstä ymmärtää. Installaatio voi olla mitä vaan ja erityisen kätevä menetelmä se on taiteilijalle, joka on kiinnostunut monenlaisista teknikoista ja menetelmistä.
Ikuinen kissantappajan maine
Metamorfooseja käsittelee samaa tematiikkaa, jota tänä vuonna 55 vuotta täyttävä taiteilija on käsitellyt nuoresta opiskelijasta lähtien: ihmisen suhtautumista muihin elollisiin olentoihin.
Moni saattaa muistaa taiteilijan Sex and Death -videosta, josta Mäki sai kissantappajan leiman. Maine on säilynyt näihin päiviin saakka, ja taiteilija kertoo saavansa teoksestaan edelleen vihapostia kuukausittain.
Edellinen kuohunta somessa käytiin viime syksynä, kun Mäki osallistui Elämäni biisi -tv-ohjelmaan. Se sai aikaan katsojapalautteen ryöpyn.
Mäki suhtautuu asiaan tyynesti, vihapostit hän säilyttää sille varatussa kansiossa.
– Eivät ne elämää haittaa. Minua on kutsuttu myös vahingolliseksi kommunistiksi, mutta toisaalta olen saanut myös myönteistä palautetta.
Sytyke keskustelulle
Sex and Death -video on vuodelta 1988, Mäki oli tuolloin parikymppinen. Kissan tappo on puolituntisessa videossa kuuden sekunnin mittainen.
– Ajattelen edelleen, että video on hyvä taideteos, jonka puolia olen sittemmin avannut kirjoissani.
Mäen mukaan teos on objektiivisesti tarkasteltuna hyvä myös siksi, että se toimii sytykkeenä ja nostattaa vielä vuosikymmeniä myöhemmin kiihkeää keskustelua.
– Se on taiteen tehtävä, vaikka sitten välillisesti. Juuri kukaanhan ei ole teosta nähnyt.
Sex and Death käsittelee väkivallan eri muotoja. Valtion elokuvatarkastamo kielsi teoksen julkisen esittämisen vuosi sen jälkeen kun se valmistui. Valtion taidemuseon kokoelmiin kuuluva teos on sijoitettuna kuvataiteen keskusarkiston kokoelmiin ja se on ainoastaan tutkijoiden käytössä.
Joukkotuho nimeltä ihminen
Eri asia Mäen mukaan on se, kuinka hedelmällistä vuosikymmenten aikana käyty keskustelu on ollut.
– Vihaposti ei ole hedelmällistä.
Sitäkin voi hänen mukaansa sietää, sillä asian herättämä raivo ja hätäännys osoittaa, ettei ihminen vieläkään ole saanut vastausta siihen peruskysymykseen, mikä on hänen suhteensa luontoon ja muihin lajeihin.
– Suhde on hyvin ristiriitainen. Yhtäältä ajatellaan, että muita lajeja pitää kunnioittaa, sillä biologian näkökulmasta esimerkiksi lehmällä ja minulla ei ole oleellista eroa. Tämän mukaisesti meidän tulisi radikaalisti muuttaa käyttäytymistämme meidän kaltaisia lajeja kohtaan.
Kissantappovideon herättämä keskustelu liittyy Mäen mukaan aiheeseen oleellisesti.
– On helppo kauhistua, kun yksi pieni söpö eläin tapetaan, vaikka kymmeniä miljoonia samantapaisia otuksia tapetaan koko ajan huviksi ja hyödyksi, ravinnoksi. Koko elämäntapamme perustuu siihen, että meillä on eläinten keskitys- ja tuhoamisleirejä. Kasvissyöminen on lisääntynyt, mutta suurta vallankumousta ei ole tapahtunut, vaikka tiedämme asioista enemmän kuin vuonna 1988.
Rauma Biennaleen valmistuvan Metamorfooseja-teoksen pääaihe on kuudes joukkosukupuutto – se edellinen oli 60 miljoona vuotta sitten asteroidin iskeytyessä maahan ja tuhotessa dinosaurukset.
– Nyt me, ihmiset, olemme se asteroidi.
Teemu Mäki
S. 1967 Lapualla
Taiteilija, kirjailija, teatteriohjaaja ja tutkija.
Väitellyt kuvataiteen tohtoriksi Kuvataideakatemiasta 2005.
Työskentelee vapaana taiteilijana.
Kesän Rauma Triennalen toinen kuraattori.
Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja.
"Taiteen kultakausi on tässä ja nyt"
Taidetta kulutetaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin sekä absoluuttisesti että väestömäärään suhteutettuna, sanoo Teemu Mäki. Hän jatkaa Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana seuraavan kaksivuotiskauden.
Hänen mukaansa on perusteltua sanoa, että Suomessa eletään nyt taiteen kultakautta.
Väitteensä hän perustaa tilastoihin, jotka kertovat, että näyttelyissä käyminen on tuplaantunut 90-luvulta.
– Aloittaessani taiteilijaseuran johdossa viisi vuotta sitten, minulla oli se harhakäsitys, että kuvataide on harvojen hommaa, ja galleriat ja museot ovat tyhjillään.
Mäki muistelee pohtineensa, miten taidenäyttelyiden rooli muuttuisi tulevaisuudessa, kun kaikkea on liikaa ja ihmisten ajankäytöstä paljon kilpailua.
– Tilastot olivat kuitenkin yllätys.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.