Muun muassa suoratoistopalvelut ovat lisänneet käytettävän datan määrää viime vuosina.
Valokuitujen markkinointi on käynyt jo jonkin aikaa Suomessa kuumana.
Ennakkomarkkinointia viime vuoden puolelta lähtien tehnyt Valokuitunen on aloittanut investoinnit Rauman seudulle.
Ensimmäinen 130 000 euron investointi tehdään Lonsin alueel- le. Yrityksen toimitusjohtaja Heikki Kaunisto kertoo, että Rauman alueen investoinnit jatkuvat ja nousevat muutamassa vuodessa kolmeen miljoonaan euroon.
– Aloitamme verkon rakentamisen nyt. Yhteydet on tarkoitus saada käyttöön pikimmiten. Mutta hyvä tietää sekin, että mikäli verkkoihin haluaa vielä liittyä, se on yhä mahdollista.
Datamäärän tarve on koko ajan kasvussa
Moni pohtiikin valokuituverkkojen ennakkomarkkinoinnin osuessa kohdalle, mihin valokuituyhteyttä tarvitsee.
Osa näkee valokuidussa samanlaisen valintatilanteen kuin kaapeliverkkoon liittymisessä takavuosina.
Aalto-yliopiston tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksen professori Jukka Manner kertoi Länsi-Suomelle (6.10.2022), ettei valokuidun hankintapäätökseen ole yhtä vastausta, vaan jokaisen pitää pohtia asiaa omasta näkökulmastaan.
– Ihan sama, onko kyseessä auto, jääkaappi tai internet-yhteys, kuluttajan kannattaa miettiä, mikä on se oma tarve. Onko tarvetta, ja mikä se tarve oikeasti on, Manner totesi.
Valokuitu on kiinteä, nopea ja energiatehokas nettiyhteys, jossa kapasiteetin luvataan riittävän kaikkiin kodin netinkäytön tarpeisiin etätyöstä viihdesisältöihin ja verkkopelaamiseen.
– Kapasiteetin takaaminen on ihan eri tasolla kuin langattomissa yhteyksissä. Paljonpuhuvaa on se, että Traficomin säädöksissä kuituyhteydellä ja muillakin langallisilla yhteyksillä on laatuvaatimus: jos data ei liiku luvatulla nopeudella, tuotteessa on virhe ja siitä saa reklamoida. Langattomassa yhteydessä ei ole tällaista laatuvaatimusta, Manner sanoi.
Traficomin tilastojen mukaan valokuitutekniikalla toteutettu yhteys on saatavilla noin puoleen suomalaisista kotitalouksista.
Samaan aikaan ennusteet puoltavat tietoliikenneverkon datamäärän moninkertaistuvan tulevina vuosina. Traficomin tilastoista selviää, että pelkästään Suomen mobiiliverkoissa vuoden 2022 aikana dataa kului kuukaudessa asukasta kohden yhteensä 66 gigatavua, joka on 8 gigatavua enemmän kuin vuonna 2021.
Valokuitukeskustelussa on vahvasti noussut esiin myös epäselvät markkinointilupaukset.
Sopimusehdoissa ei ole aina määritelty yritystä sitovan rakentamispäätöksen ajankohtaa eikä liittymän toimituksen lopullista takarajaa. Lisäksi liittymiä on markkinoitu näkyvästi 0 euron hintaisena, mutta tiedot tarjouksen ehdollisuudesta sekä edellytetyn määräaikaisen laajakaistapalvelun kuukausi- ja kokonaishinnasta ovat olleet piilossa tai jopa puuttuneet.
Kuluttaja-asiamies puuttui värikkäisiin markkinointitapoihin vuoden 2023 toukokuussa.
– Valokuituliittymän tilaussopimuksille on tyypillistä hankkeen epävarmuus, mikä sysää riskejä kuluttajan harteille. Jotta sopimus on kohtuullinen, osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien tulee olla tasapainossa. Siksi myös yrityksen velvoitteista on sovittava mahdollisimman tarkasti, kuluttaja-asiamies Katri Väänänen kertoo.
Ohjeistukset eivät ole vielä purreet
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tiedotteessa kerrottiin 7. kesäkuuta, että kahden valvontatapauksen tiimoilta Valokuitunen Oy ja Valoo Täyskuitu -palvelua tarjoava Adola Oy ovat kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta luvanneet korjata toimintatapojaan.
Länsi-Suomi pyysi KKV:lta tuoreita tilastoja markkinointivalitusten määristä, ja kävi ilmi, etteivät kuluttaja-asiamiehen uudet ohjeistukset ole vielä täysin tehonneet.
KKV:n kuluttajaneuvonnan ja kuluttaja-asiamiehen yhteiseen asianhallintajärjestelmään on kesäkuun alun jälkeen kirjattu noin 40 internetliittymää koskevaa yhteydenottoa, joissa mainitaan sana ”valokuitu”. Tapauksista 17 on sellaisia, joissa ainakin yhdeksi kuluttajaoikeudelliseksi ongelmaksi on kirjattu markkinointi.
KKV:lta muistutetaan, että tilastoista ei kuitenkaan voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä jonkin ilmiön tai kuluttajaongelman laajuudesta tai kehityksestä. Tiedossa esimerkiksi on, että läheskään kaikki kuluttajat eivät ongelmatilanteissa käänny kuluttajaviranomaisten puoleen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.