Hyvinvointialueiden toiminta, kuten vanhustenhoito, pelastustoimi ja sairaanhoito rahoitetaan pääosin valtionrahoituksella, kun alueet aloittavat vuonna 2023. Maakunnilla ei ole omaa oikeutta verottaa, eikä Rauman seudun ehdokkaiden enemmistön mielestä niin pitäisikään olla.
Uutisen lähteenä on käytetty Länsi-Suomen verkkosivujen vaalikonetta.
Rauman seudun aluevaaliehdokkaat eivät liputa maakuntaveron puolesta ainakaan tässä vaiheessa sote-uudistusta.
Maakuntien oikeus kerätä itse veroja saa hyväksyntää vain vajaalta kolmasosalta Länsi-Suomen vaalikonevastaajista. Suurin osa ehdokkaista siis torjuu maakuntaveron mahdollisuuden.
Vertailu perustuu ehdokkaiden vastauksiin sanomalehti Länsi-Suomen vaalikoneessa. Mukana tarkastelussa ovat Euran, Eurajoen ja Rauman aluevaaliehdokkaat eli lehden levikkialuetta edustavat ehdokkaat.
Enemmistö vastaan veroa
Vaalikoneen eräs väittämistä kuuluu, että maakuntavero pitää ottaa käyttöön.
Väittämää on lavennettu toteamalla, että maakuntaverotuksen kautta maakunnat voivat kehittää itsenäisesti sote-palvelujaan, mutta se voi johtaa siihen, että veroprosentti on erisuuruinen eri alueilla.
Hyvinvointialueilla ei ole omaa verotusoikeutta niiden aloittaessa vuonna 2023 vaan niiden rahoitus tulee pääosin valtiolta ja sen verotuloista.
Raumanseutulaisista ehdokkaista 55 prosenttia torjui maakuntaverotuksen joko täysin tai osittain. Neutraali suhtautuminen oli 18 prosentilla.
Puolueittain kiivaimmin maakuntaverotusta vastustivat kokoomuksen ja keskustan jäsenet. Suopeimpia olivat vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat.
Verrattu autoveroon
Uutta veroa täysin vastaan oli muun muassa keskustan euralaiskansanedustaja Eeva Kalli. Vaalikoneeseen kirjoittamissaan perusteluissa Kalli piti tärkeänä, että rahoitusvastuu siirtyy valtiolle, jolloin rahoitus ei jatkossa ole enää yksittäisen kunnan tai alueen harteilla.
– Rahoitus muuttuu näin huomattavasti oikeudenmukaisemmaksi. Maakuntavero vesittäisi tätä rahoituksen oikeudenmukaista uudistusta, sillä alueet ovat keskenään hyvin erilaisia, avasi Kalli näkemystään.
– Rahoitusta ei ratkaista maakuntaverolla, vaan jo nyt kerättävien verojen kohdentamisella. Maakuntavero vain lisäisi hallinnollisia kustannuksia. Kuntaverosta vähennettävän osuuden ja valtionverojen on riitettävä, raumalainen Pekka Wallenius (sd.) perusteli.
Niin ikään täysin eri mieltä maakuntaverosta ollut Eerik Heijari (kok.) Eurajoelta epäili, että jos kyseinen vero sallitaan, se ei koskaan mene pois.
– Taas uusi vero? Autoverokin oli tilapäinen, ja edelleen se on seuranamme.
Lisää valtaa vai lisää veroja
Maakuntien omaa verotusoikeutta puolsi yhteensä 25 prosenttia vastaajista. Täysin samaa mieltä maakuntaveron tarpeesta oli 5 prosenttia.
Yksi heistä on raumalainen Elina Helamaa (vihr.), joka kuitenkin lisäsi, ettei hänen mielestään ihmisten kokonaisveroaste saa nousta.
– Hyvinvointialueiden verotusoikeus on tarpeellinen, jotta päätöksentekovalta ei karkaa alueiden asukkailta ja heidän valitsemiltaan edustajilta, perusteli puolestaan raumalainen Susanne Ekroth (vas.).
Neutraalilla kannalla on raumalaiskansanedustaja Kristiina Salonen (sd.). Hän summasi, että joidenkin mielestä maakuntaverotus lisäisi päätösvaltaa, toisten mielestä se johtaisi korkeampaan verotukseen.
– Valtiovarainministeriö arvioi parhaillaan olisiko edes maakuntaveron kaltainen järjestelmä toteutettavissa ja ratkaisuksi hyvinvointialueiden itsenäisempään rahoitustapaan. Rahoitusmallin muutoksen päättäisi eduskunta, ei hyvinvointialueen päättäjät, perusteli Salonen neutraalia kantaansa.
Veronkorotusta perusteltu laadulla
Maakuntien oman verotusoikeuden lisäksi tarkasteluun otettiin väittämä, joka koskee verojen nostoja tai palveluiden karsintaa.
Väittämä kuuluu: "Jos rahat meinaavat loppua, mieluummin nostetaan veroja kuin karsitaan palveluita".
Tässä vastaajien kannat menivät karkeasti katsottuna melko lähelle toisiaan. Samanmielisiä väittämän kanssa oli noin 48 prosenttia vastajista. Erimielisiä oli 41 prosenttia. Neutraalia joukkoa oli 21 prosenttia.
Täysin samaa mieltä verojen korottamistarpeesta oli Liike Nyt -puoluetta edustava raumalainen Jussi Serén. Hänestä uudistuksessa on kyse laadukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä siten, etteivät kansalaisten kustannukset kasva kohtuuttomasti.
– Joten pieni veronkorotus on halpa hinta verrattuna yksityisen sektorin kuluihin kansalaiselle, Serén näki.
Ei kiristyksillä vaan työllisyydellä
Täysin eri mieltä oli puolestaan raumalaiskansanedustaja Matias Marttinen (kok.), joka perusteli pitkästi kantaansa.
Hänestä ihmisten tarvitsemien palveluiden rahoitus turvataan vahvalla työllisyydellä ja yritystoiminnalla, ei kiristyvällä verotuksella.
– Hyvinvointialueella on huolehdittava siitä, että palvelut voidaan tuottaa kustannustehokkaasti ja verovarojen käyttö on hyvin huolellisesti harkittua, jotta rahoitus riittää palveluiden järjestämiseen.
Erimielinen on niin ikään raumalainen Jami Toivonen (ps.).
– Ei voi olla automaatti, että heti ollaan kättä toisten taskuun laittamassa, jos ei saada asioita kuntoon. Pitää olla myös muunlaisia ratkaisuja.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.