Verkkopankkihuijauksista on varoiteltu mediassakin vuoden 2021 alusta lähtien. Nyt tutkitussa rikoskokonaisuudessa rikokset ovat tapahtuneet vuoden 2022 aikana. Epäilty tekijä on parikymppinen mies. Tekotapaan kuului tekstiviestitse lähetettävä linkki, jonka kautta uhria pyydettiin kirjautumaan pankkitunnuksillaan "verkkopankkiin", joka todellisuudessa olikin valesivusto. Uhrit menettivät yhteensä yli miljoona euroa.
"Syyteharkintaan yli 400 epäiltyä törkeää maksuvälinepetosta liittyen verkkopankkihuijauksiin." Tällä viikolla julkaistun poliisitiedotteen otsikkoa ja sen sisältämää lukua voi objektiivisestikin arvioiden luonnehtia melko pysäyttäväksi.
Yli 400 rikosta samassa esitutkintakokonaisuudessa on isojen rikostutkintojenkin maailmassa poikkeuksellinen määrä. Tarkalleen lukema on 421.
Omalta osaltaan tuota mittavaa esitutkintaa oli saattelemassa valmiiksi myös muuan raumalainen rikosylikonstaapeli.
Jami Toivonen johtaa nimittäin Lounais-Suomen poliisilaitoksen kyberrikostutkintaryhmää. Tälle ryhmälle sekä Keskusrikospoliisille kyseisten verkkopankkihuijausten tutkinta keskitettiin viime talvena.
– Yhteistyönä tätä täytyy ajatella, sillä sitä se mitä suurimmassa määrin on. Kukaan ei selvitä tällaisia juttuja yksin. Sille porukalle, joka tätä tutkintaa on ollut tekemässä, tämä on hieno saavutus ja merkittävä onnistuminen, Toivonen sanoo Länsi-Suomelle.
Miljoonan menetykset, epäiltynä nuori mies
Esitutkinnan kohteena ovat siis olleet niin sanotut verkkopankkihuijaukset: ne, joista mediassakin on varoiteltu jo pitkään.
Uhrit on houkuteltu tekstiviestilinkeillä vierailemaan oikeaa verkkopankkia muistuttavilla valepankkisivustoilla. Kun uhri on syöttänyt verkkopankkitunnuksensa valesivustolle, ne ovat päätyneet epäillyn tekijän haltuun.
Tässä tapauksessa tietoja kalasteltiin pääosin S-pankin asiakkailta vuoden 2022 aikana. Uhreille koitui teoista yhteensä yli miljoonan euron menetykset.
Epäilty on parikymppinen mies, joka on ollut vangittuna joulukuusta lähtien. Toivonen ei voi yksityiskohtaisesti kommentoida, miten hänen jäljilleen tarkalleen päästiin.
– Monen tekijän summana ja pitkällisellä selvitystyöllä, Toivonen tiivistää.
Yhteistyötä myös Moldovan suuntaan
Yhteistyötä tehtiin paitsi yli suomalaisten poliisilaitosrajojen, myös valtiorajojen.
– Moldovan viranomaisten kanssa tehtiin yhteistyötä rikosten teknisen toteuttamistavan selvittämiseksi, koska epäillyn käyttämät serverit sijaitsivat Moldovassa. Siinä kohdassa mukaan tuli myös Europol, joka on meille iso yhteistyökumppani muutenkin ja usein mukana kansainvälisissä jutuissa, varsinkin EU:n alueella.
Yhteistyön avulla vahvistui käsitys siitä, että useiden poliisilaitosten alueilla eri puolilla Suomea havaittujen pankkipetosten takana näyttäisi olevan sama nuori mies.
Lähtökohtana kasa pimeitä juttuja
Tässä tullaankin huomionarvoiseen kohtaan.
Epäillyt rikokset ovat lähtötilanteessa olleet joukko toisistaan irrallisia pisteitä eri poliisilaitoksilla.
Kuten tämäntyyppiset verkkorikokset lähes aina, nämäkin jutut ovat tulleet poliisille pimeinä eli tekijästä ei ole alkuvaiheessa ollut minkäänlaista tietoa.
Pisteiden yhdistäminen on siten vaatinut suunnattoman määrän työtä.
– Pimeistä jutuista on lähdetty liikkeelle. Kun samankaltaisia rikoksia alkoi osua, kiinnitimme huomiota siihen, että hetkinen, tässähän on tiettyjä samoja elementtejä. Laajempien selvittämistoimenpiteiden kautta vyyhti lähti purkautumaan, Jami Toivonen kuvailee.
Aina kannattaa ilmoittaa
Rikospaketin laajuus myös kasvoi tutkinnan edetessä.
– Ei tämä suinkaan tullut meille yli neljänäsatana törkeänä juttuna, vaan se on valtavan tutkintatyön tulos, Toivonen sanoo.
Tapaus on Toivosen mukaan myös muistutus siitä, että jos joutuu rikoksen uhriksi verkossa, siitä kannattaa aina ilmoittaa.
– Moni ajattelee, että ei kannata, kun ei tekijää kuitenkaan saada ikinä kiinni. Tämä juttu on osoitus siitä, että kyllä kannattaa.
Laakereilleen ei voi jäädä lepäämään
Työn saattaminen päätökseen eli esitutkinnan saatteleminen syyttäjälle on sekä yksittäiselle poliisille että koko mukana olleelle yhteisölle hieno hetki. Siihen ei kuitenkaan voi jäädä paistattelemaan.
– Rikollisuus ei lopu. Ei se sellaista ole, että lyödään yläfemmat ja lähdetään kotiin. Putkesta tulee koko ajan lisää uusia juttuja. Kun huomio on yhdessä jutussa, toinen tapahtuu yhtä aikaa ja tekotavat muuttuvat.
Yksi asia on varmaa, ja sitä Toivonen on toistanut Länsi-Suomenkin haastatteluissa jo monta vuotta.
– Rikolliset siirtyvät sinne, missä ihmiset ja omaisuus ovat. Kun ne ovat verkossa, siellä rellestävät myös rikolliset, Toivonen muistuttaa.
Älä kirjaudu pankkiin tekstarilinkin kautta
Suomalaiset menettivät verkkopankkihuijauksiin noin 10 miljoonaa euroa vuonna 2021.
Samana vuonna poliisi perusti valtakunnallisen projektitutkintaryhmän puuttuakseen ilmiöön.
Viime vuonna summa oli lähes puolet pienempi. Ihmisten tietoisuus huijauksista on kasvanut, ja tapauksia on saatu selvitettyä.
Poliisi toivoo ihmisten pysyvän jatkossakin valppaana ja osaavan varoa verkkoavusteisia rikoksia.
Näin poliisi ohjeistaa ihmisiä:
Älä kirjaudu verkkopankkiisi tekstiviesteillä tai sähköpostitse saamiesi linkkien tai hakukoneiden antamien hakutuloksien kautta.
Lisää verkkopankkisi osoite selaimesi kirjanmerkkeihin tai suosikkeihin.
Suosi oman pankkisi mobiilisovellusta, joka on turvallisin vaihtoehto.
Kerro ilmiöstä läheisillesi.
Jos epäilet, että rikolliset ovat saaneet verkkopankkitunnuksesi haltuunsa, tai huomaat verkkopankissasi sinne kuulumattomia saapuneita tai lähteviä maksuja, ota välittömästi yhteys pankkiisi ja tee vasta sen jälkeen rikosilmoitus.
Väärässä mielentilassa kuka tahansa voi haksahtaa
Millaiset ihmiset erilaisiin verkkohuijauksiin oikein haksahtavat?
– Kaiken ikäiset ihmiset kaikenlaisista lähtökohdista, tiivistää Jami Toivonen.
On siis harhaluulo ajatella, että esimerkiksi vain vanhemmat ihmiset erehtyisivät klikkaamaan linkkejä.
– Olen itse taipuvainen ajattelemaan, että se ei ole niinkään kiinni siitä, millainen ihminen on, vaan millaisessa mielentilassa hän on saadessaan viestin.
Toivonen antaa esimerkin.
– Ollaan johonkin lähdössä, puoliso raivoaa, lapset huutaa, on kiire ja pitäisi mennä jo. Viesti kilahtaa ja rahatkin ovat vähissä ja jotain pitäisi tehdä. Tällaisessa mielentilassa ja kiireessä ja ahdistuksessa ihminen voi olla huijauksille yllättävänkin altis.
Verrokiksi hän ottaa ihmisen, joka on juuri saanut kahvikupposen käteensä ja istuskelee kiireettä pöydän ääressä.
– Siinä on kaikki aika maailmassa tutkia sitä viestiä ja todeta, että tuo näyttää nyt vähän hämärältä, enpä taidakaan klikata tätä linkkiä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.