Valtiolta on tulossa kertaluontoinen "joululahjaraha" Selkämeren kansallispuistoon. Raumalla eurot suunnataan Kuuskajaskariin.
Hiipuneen budjettirahoituksen kurimuksessa pitkään taistellut Metsähallitus otti ilolla vastaan tiedon luvassa olevasta "joululahjarahasta" Selkämerelle.
Valtiovarainvaliokunta hyväksyi tiistaina mietinnön, joka koskee valtion vuoden 2023 talousarvioesitystä. Mukana on Selkämeren kansallispuistoon korvamerkitty 250 000 euroa.
– Paistaa se aurinko risukasaankin. Tätä on toivottu pitkään, sanoo erikoissuunnittelija Marjo Kekki Metsähallituksen rannikon luontopalveluista.
Iloiseksi uutista kuvaa myös kenttäpäällikkö Anssi Riihiaho.
– On hienoa että näiden kohteiden merkitys on huomattu.
Hän kuitenkin muistuttaa, että mietinnön Selkämerta koskevan kohdan tarkasta sisällöstä ei vielä ole tietoa.
Porissa laituriprojekteja
Asiasta kertoneiden satakuntalaiskansanedustajien mukaan raha on tarkoitettu saavutettavuuden parantamiseen neljällä eri saarella.
Raumalla kohteena on Kuuskajaskari. Loput kolme saarta eli Iso-Enskeri, Seliskeri ja Munakari sijaitsevat Porissa.
Suurin osa rahasta menee todennäköisesti karhukaupunkiin, sillä suuremman saarimäärän lisäksi siellä odottavat kalliit laituriprojektit.
Kekin mukaan 90-luvulla rakennetut laiturit ovat heikossa kunnossa, mika vaikeuttaa erityisesti alueen matkailuyrittäjien mahdollisuuksia tuoda luontoretkeilijöitä saarille.
– Rahoituksella saadaan kartoitettua laiturien kunto ja se, pystytäänkö ne korjaamaan, vai joudutaanko hankkimaan uudet.
Maanomistus vaikuttaa
Kuuskajaskarissa mahdollisia kohteita valtion rahoille ovat kansallispuistosta kertovat opasteet.
– Tällä hetkellä saarella ei ole mitään Selkämeren kansallispuistoon viittaavaakaan, Kekki sanoo.
Pohdintalistalla on myös luontopolun tai sen osan rakentaminen esteettömäksi.
Riihiaho huomauttaa, että rahojen suuntaaminen painottunee opastukseen, koska kyseessä on kaupungin omistama saari.
– Valtio-omisteisessa kohteessa käyttö voisi liittyä enemmän infraan.
Rauman kaupungin omistama Kuuskajaskari (etualalla) on kävijätutkimuksen mukaan Selkämeren kansallispuiston käyntikohteiden top 3 -listalla.
Kahden kauppa
Riihiaho korostaa muutoinkin, että Kuuskajaskarissa asiaa pohditaan yhdessä kaupungin kanssa – kunhan rahan myöntöperusteet ja niiden reunaehdot selviävät.
Joululahjarahan käyttö on samalla hyvä avaus uudelleen viritettävälle yhteistyölle.
Selkämeren kansallispuisto oli Suomessa ensimmäinen, johon liitettiin valtion maiden ohella kaupungin omistamia maita. Käytännön toiminnan pohjana on sopimus sekä hoito- ja käyttösuunnitelma (hks).
Varsinainen yhteistyö on kuitenkin jäänyt kaupungin omistamilla saarilla viime vuosina vähiin.
– Maanomistaja vastaa luonnollisesti rakenteista ja kehittämisestä kansallispuistolain ja hks:n mukaisesti. Metsähallitukselle on vastuutettu erityisesti luonnonhoitoa, Riihiaho kertaa.
Yhteistyötä tiivistetään
Käytännössä molemmat ovat pitkälti hoitaneet omia vastuualueitaan. Vaikka tämä ei ole aiheuttanut mitään dramaattisia ongelmia, ei käytössä olevia resursseja ole välttämättä saatu käytettyä parhaalla mahdollisella tavalla.
– Luonnikasta rajapintaa keskustelulle ei ole syntynyt. Ehkä olisi pitänyt nähdä enemmän vaivaa puolin ja toisin.
Riihiahon mukaan koronalla ja molemmissa organisaatioissa tapahtuneilla henkilövaihdoksillakin on ollut osansa vaimeassa yhteistyössä.
Uutta suuntaa tapailtiin kuitenkin jo keväällä, kun Metsähallitus tapasi kaupungin henkilökuntaa.
– Totesimme yhdessä, että yhteydenpitoa tiivistetään.
Perusongelma ei poistu
Vaikka Metsähallitus on mielissään tuoreesta rahoitusuutisesta, niin kansallispuistojen, retkeilyalueiden ja muiden luontopalvelujen hallinnoimien kuuluvien alueiden perusongelmaa se ei Anssi Riihiahon mukaan poista.
– Olennaista on pysyvän, valtakunnallisen perusrahoituksen riittävä taso. Se saavutettaisiin 7,5 miljoonan euron korotuksella luontopalveluiden valtakunnalliseen kehykseen vuosille 2023-2026.
Viime vuonna tehdyn kävijätutkimuksen mukaan Selkämeren kansallispuistoon tehtiin 95 300 käyntiä. Koko kansallispuiston suosituimpia kohteita olivat Rauman Kylmäpihlaja ja Kuuskajaskari sekä Kustavin Katanpää.
Vierailijat jättivät alueelle 5,5 miljoonaa euroa.
Niin ikään Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnoimalla Pinkjärven alueella käyntejä oli 6 100.
Muokattu juttua kello 18.05: korjattu Metsähallituksen kenttäpäällikön etunimi oikeaksi,
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.