Rauman Tuomoniemen ja Rokintien väliselle alueelle suunnitellaan Vanha-Lahden kanavaa, joka syntyisi kaivamalla maata Salinkedonlahden pohjukasta sisämaahan päin. Vaikkustenniemi pilkistää kuvassa lahdenpohjukan yläpuolella.
Rauma vie edelleen eteenpäin Vanha-Lahden keinokanavaa, jonka varteen tulisi omarantaisia pientalotontteja 60–70 kappaletta.
Kanava syntyisi kaivamalla Salinkedonlahtea itään noin kilometrin matkalta. Kanavasta tulisi Rauman Kanalia leveämpi sekä syvempi, syvyydeltään noin 2 metriä.
– Perusperiaatteena on, että kanavassa olisi mahdollista uida ja sen kaikille tonteille pääsisi veneellä omaan rantaan, Rauman kaavoitusjohtaja Juha Eskolin sanoo.
Menisi messualueena
Päättäjien toiveissa on, että tontteja tulisi tarjolle viiden vuoden kuluessa, sanoo Rauman kaupunginhallituksen kaavoitusjaoston puheenjohtaja Jari Laihonen (sd.).
– Meillä on kuvitelma, että tonteilla on kova kysyntä. Ennen kuin aletaan kaivaa, täytyisi tonteista kuitenkin olla kolmasosa varattu, Laihonen sanoo.
Kaupunginhallituksen pöydän ääressä on Laihosen mukaan keskusteltu kanavasta myös mahdollisena asuntomessualueena.
– Kaino hymy tulee kaikkien huulille, kun asuntomessuista tulee puhe. Kun aletaan tutkia kustannuksia, sitten se vasta tulee päätettäväksi. Kyllä asuntomessut olisivat hyvä tapa tuoda kaupunkia esiin.
Kyse voisi Laihosen mielestä olla esimerkiksi vuoden 2028 tai 2029 asuntomessuista.
Salinkedonlahden Rokintien puoleinen ranta on rakennettua aluetta. Lisää rakennusalaa syntyisi kaivamalla kanava pohjukasta sisämaan suuntaan.
Rakenne sanelee hinnan
Tuoreiden rakennettavuus- ja vedenvirtausselvitysten perusteella kanavan rakentaminen on mahdollista teknisesti. Hinta vaihtelee riippuen valittavasta kanavarakenteesta.
Halvimmillaan kanava syntyisi arviolta 3,8 miljoonalla eurolla, jos rakentamista ei uloteta aivan kanavan reunaan.
Kalleimmillaan hinnaksi voisi tulla 8,8 miljoonaa euroa, jolloin kanavan reunat olisi varustettu teräsponttiseinillä. Tämä mahdollistaisi myös talojen rakentamisen aivan kanavan läheisyyteen.
– Sellaistakin on keskustelu, että rannan rakenteen ei tarvitsisi olla sama koko kanavassa, Eskolin sanoo.
Kanavan suulla sijaitsevilla tonteilla tarvitaan myös paaluperustukset, mikä lisää rakentamisen hintaa.
– Toisaalta ne ovat parhaalla paikallakin sitten, Eskolin toteaa.
Vihreää aluetta
Kanavaratkaisu on mukana Vanha-Lahden osayleiskaavassa, joka tulee ehdotuksena nähtäville alkuvuoden aikana.
Tulossa on kanavan ohella lisää rakennuspaikkoja muun muassa Salinkedon alueelle kanavasta pohjoiseen.
Suurin osa kaava-alueen itäpuolesta on lähivirkistysaluetta mukaan lukien Pyytjärven ulkoilualue. Varattuna on myös erilaisia reittejä esimerkiksi ratsastukseen ja pyöräilyyn.
– Kokonaisuudessaan Vanha-Lahden alueesta on tarkoitus tulla kertaluokkaa vehreämpää ja vihreämpää aluetta kuin lähempänä kaupungin keskustaa, määrittelee kaavoitusjohtaja Eskolin.
Osayleiskaava ohjaa tarkempaa kaavoitusta eli asemakaavojen laatimista. Asemakaavoitusta on tarkoitus vaiheistaa niin, että kanavaratkaisu etenisi etunenässä.
Vaikkustenniemen virkistyskäyttö tehostuu tulevaisuudessa, ja niemenkärjestä löytyy jatkossa tärkeäksi näkymäpaikaksi merkitty paikka. Niemi on kuvattu Kuuskarin suunnasta.
Vaikkustenniemelle ratkaisu
Vanha-Lahden osayleiskaavoitus nostaa esiin myös pitkään avoimena olleen Vaikkustenniemen tilanteen. Alueella on seitsemän huvilapalstaa, joiden vuokrasopimuksia kaupunki on jatkanut lyhimmillään vuodeksi kerrallaan.
Uudessa kaavassa palstat ovat loma-asuntoaluetta. Ratkaisu vakiinnuttaa huvilapalstojen aseman samaan tapaan kuin kaupunki toimi aiemmin kaavoittamalla Petäjäksen huvilapalstat ja solmimalla nykyisten vuokralaisten kanssa uudet vuokrasopimukset.
Loma-asumisen lisäksi Vaikkustenniemelle voi sijoittua myös matkailuun ja virkistykseen liittyvää palvelutoimintaa. Uusia rakennuspaikkoja ei kuitenkaan ole tulossa.
Loput niemestä varataan lähivirkistysalueeksi, jota kiertää ulkoilureitistö. Niemenkärki on merkitty tärkeäksi näkymäpaikaksi merinäköalojensa vuoksi.
Kanavan luonne ja riskit samat kuin Kanalilla
Rantarakentamisen mahdollistavaa kanavaa suunnitellaan loivapiirteisen lahden pohjukkaan, jossa nyt on peltoa ojineen.
Maalta ei riittäisi kanavaan paljoakaan virtaavaa vettä varsinkaan kesäaikaan. Sen sijaan vedenpinnan tason ja sen vaihtelun määrittäisi pitkälti meri.
Tilanne on käytännössä sama kuin mataloituneessa Kanalissa, jonka umpeutumista edistää seisova vesi.
Kaavoitukseen liittyvästä vedenvaihtuvuusselvityksestä käy ilmi, että edes rankat sateet eivät riitä takaamaan veden riittävää vaihtumista kanavassa.
Vesi viipyisi siinä noin viikosta peräti kuukauteen, kun suositeltu viipymä veden laadun takaamiseksi on korkeintaan kolme vuorokautta.
Seisova vesi johtaisi vähitellen liettyvään, umpeutuvaan ja hajoavan kasviaineksen haisevaksi muuttamaan uomaan. Tämä on tarkoitus estää sähköllä.
Selvitys ehdottaa, että kanavan vettä kierrätetään pumpulla. Vesi kulkisi uoman pohjalle asennettavassa putkessa kanavan merenpuoleisesta osasta pohjukkaan.
Riittävän virtaaman aikaansaamiseksi vettä pitäisi pumpata 300 litraa sekunnissa kolmen-neljän kuukauden ajan vuodessa. Tämä kuluttaisi selvityksen mukaan sähköä 6 500 eurolla vuosittain. Se ei käy ilmi, millaiseen sähkön hintaan arvio perustuu.
Kunnossapito veisi 3 000 euroa vuodessa. Itse pumppausinvestointi maksaisi arvion mukaan 400 000 euroa.Vesijärjestelyt voivat vaikuttaa myös meren tilaan.
Kiintoaineen (13 000 kiloa vuodessa) ja ravinteiden lisäksi hulevedet tuovat selvityksen mukaan esimerkiiksi raskasmetalleja. Arvion mukaan kuparia, sinkkiä ja lyijyä kertyy yhteensä lähes 30 kiloa vuodessa.
Nyt aineksia jää muun muassa ojaan ja maaperään.
Vaarana on, että jatkossa aineksia päätyisi merkittävästi kanavan pohjalle Kanalin tapaan.
Selvitys ehdottaakin kahden laskeutusaltaan sekä kasvillisuuteen perustuvien biosuodattimien rakentamista hulevesien käsittelemiseksi. Tämä voisi jopa parantaa Salinkedonlahteen päätyvän veden laatua nykyiseen verrattuna.
Selvitys varoittaa erikseen, että kanavan ei-toivottu kasvittuminen voi aiheuttaa runsaasti hajuhaittoja. Tämäkin on tuttua Kanalista.
Riskiä lisää se, jos kanavaan ajetaan pienveneillä. Niiden mukana paikalle voi päästä esimerkiksi uposlehtisten ärviöiden kappaleita, mikä voi riittää nopeasti runsastuville lajeille alkusysäykseksi.
– Uposlehtiset täyttävät kanavan estäen muun muassa veneilyn, selvitys toteaa.
Jami Jokinen, Länsi-Suomi
Vanha-Lahti
Osayleiskaavaehdotuksen koko alue noin 345 hehtaaria.
Uudet pientaloalueet osoitettu alueen länsipuolelle. Pientalotontteja yhteensä noin 250.
Merkittävä osa alueesta suunniteltu viher- ja virkistysalueeksi.
Kanavan alueelle alustavasti suunniteltu 60-70 omarantaista omakotitonttia.
Salinkedonlahdelta kaivettaisiin kanava, jonka pituus on 900-1000 metriä ja leveys 43-68 metriä.
Kanava varustettaisiin pumppaamolla veden vaihtuvuuden varmistamiseksi sekä valumavesien suodatusaltailla.
Rakennuskustannukset 3,8-8,8 miljoonaa euroa riippuen asuintalojen perustustekniikasta.
Rokintien ja Haapasaarentien väliselle alueelle suunniteltu pientalokortteleita, jolle sijoittuisi 86 tonttia.
Tuuliviirin alueelle Haapasaarentien itäpuolelle on suunniteltu 69 tonttia, joista on jo rakennettuna 33.
Pohjoiskehän ja Maatähdentien risteyksen tuntumaan suunniteltu 16 tonttia ja Jepyrtien varteen kuusi tonttia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.