Olkiluodon (kuvassa) sekä Loviisan ydinvoimaloiden suojavyöhykkeiden ja varautumisalueiden laajuus on määritelty eri tavoin kuin uusissa märäyksissä. Olemassaolevien voimaloiden kohdalla asiaa arvioidaan vasta, jos luvanhaltijat TVO tai Fortum sitä pyytävät. Arkistokuva Olkiluoto 3:n rakentamisen ajalta 2010.
Ydinvoimalaitosten valmiustoimintaa koskevat määräykset muuttuvat helmikuun alussa. Säteilyturvakeskus (Stuk) valmistautuu muutoksella erityisesti niin sanottujen pienreaktorien luvitukseen.
Tällä hetkellä edellytettyjen suojavyöhykkeiden ja varautumisalueiden laajuus on katsottu tarpeettoman suureksi esimerkiksi kaukolämmön tuotantoon tarkoitetuille pienreaktoreille, joita saattaa olla tulossa kaupunkialueille.
Määräys sinänsä koskee kuitenkin myös nykyisiä laitoksia, samoin kuin koko meneillään oleva ydinenergialain kokonaisuudistus.
– Pienreaktoreille ei olle kirjoittamasta erillisiä vaatimuksia, kertoo johtaja Jussi Heinonen Stukista.
Tämä avaa mahdollisuuden sille, että esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalan ympärillä olevat vyöhykkeet määriteltäisiin uudelleen.
Suojaustavoite ennallaan
Nykyisin ydinvoimalan ympärille on määritelty viiden kilometrin suojavyöhyke ja noin 20 kilometrin varautumisalue.
Vyöhykkeille on tiettyjä vaatimuksia, jotka koskevat esimerkiksi ydinonnettomuuksiin liittyvää pelastussuunnittelua. Myön maankäytölle on rajoituksia.
Uudessa määräyksessä kilometreihin perustuvat määritelmät on poistettu kokonaan. Heinonen painottaa, että väestöä koskevat suojaustavoitteet eivät kuitenkaan muutu.
– Niitä ei olla keventämässä, mutta toiminnanharjoittajan liikkumavaraa lisätään.
"Reaktoreja on erilaisia"
Käytännössä muutos tarkoittaa, että asiaa arvioidaan tapauskohtaisesti. Tässä vaikuttavat muun muassa reaktorin teho ja erilaiset tekniset ratkaisut.
– Reaktoreja on erilaisia. Suojavyöhyke ja varautumisalue asetetaan suunnitellun ydinvoimalan arvioidun riskin perusteella, Heinonen sanoo.
Muutos vastaa myös Stukin nykylinjausta, joka lisää luvanhaltijan vastuuta. Toiminnanharjoittajan tehtävä on osoittaa, että turvallisuustavoitteet saavutetaan ja viranomainen valvoo, että näin myös on.
– Täytyy pystyä perustelemaan toiminnan mukaan, mikä on suojavyöhykkeen ja varautumisalueen oikea laajuusa väestön suojaamisen näkökulmasta, selittää apulaisjohtaja Tomi Routamo Stukista.
Ei päiväkotia suojavyöhykkeelle
Muutoksella halutaan vähentää esimerkiksi maankäyttöön liittyviä rajoituksia, jotka ovat laitoksen väestölle aiheuttamaan onnettomuusriskiin nähden ylimitoitettuja.
– Maankäytön rajoitukset kohdistuisivat pienemmälle alueelle, jos voidaan osoittaa, että laitoksen aiheuttama uhka on pienempi, Routamo sanoo.
Asialla on erityisen suuri merkitys, jos Suomeen rakennetaan pienreaktoreja kaupunki- tai teollisuusalueille. Suojavyöhykkeelle ei voi olla esimerkiksi sairaalaa, päiväkotia tai muuta hankalasti evakuoitavaa kohdetta.
– Jos suojavyöhyke voidaan asettaa pienemmäksi, niin laitoksen lähellä saattaisi olla esimerkiksi tiheämpi asuinalue, Routamo sanoo.
Varautumisalueen pienentämisen merkitys olisi käytännössä vähäisempi. Toisaalta määräyksen taustamuistiossa todetaan, että uhkaan nähden oikein mitoitetut suojavyöhykkeet ja varautumisalueet mahdollistavat suojelutoimien tehokkaamman suunnittelun ja toteutuksen.
"Varmasti hyvä keskustelu"
Stuk ei katso, että uusi määräys edellyttäisi suoraan muutoksia nykyisissä ydinvoimaloissa Olkiluodossa ja Loviisassa.
Niiden vöhykkeet on kuitenkin määritelty samoin kilometriperustein, vaikka laitosten teho ja tekniikka ovat hyvin erilaisia.
– Laitoksia on paranneltu ja suuren päästön mahdollisuutta pienennetty. Ja esimerkiksi Olkiluoto 3:ssa on otettu asioita enemmän huomioon kuin muinoin Olkiluoto 1:ssä ja 2:ssa, Routamo myöntää.
Olisiko nykyisten voimaloiden vyöhykkeitä siis mahdollista muuttaa tuoreen määräyksen perusteella? Nopeana arvionaan Routamo sanoo, ettei "kauhean isoja" muutoksia välttämättä tulisi.
– Emme ole nähneet tätä keskeiseksi asiaksi, mutta se olisi varmasti hyvä keskustelu. Jos joku tätä esittää, meidän pitää miettiä asiaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.