Emil Cedercreutzin museon veistospuistossa on kaikkiaan 21 teosta, joista tuorein on Marsalkka Mannerheim -patsas.
Kokemäenjoen rantatörmällä sijaitsevan kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin (1879–1949) veistospuiston tuorein lisäys on pronssiin valettu Mannerheim-patsas. Veistospuisto, jossa tällä hetkellä on 21 kuvanveistäjän teosta, vihittiin virallisesti viikonloppuna. Mannerheimin patsashanke oli usein esillä jo Cedercreutzin elinaikana, ja kuvanveistäjä teki useita luonnoksia patsasta varten.
– Patsashanke kuitenkin venyi ja Cedercreutz ehti kuolla, patsaspuistosta vastaavan Ceder- creutzin säätiön asiamies Veikko Lahtinen kertoo.
Puistoon sijoitettu Marsalkka Mannerheim jäi Cedercreutzin viimeiseksi, keskeneräiseksi työksi kesällä 1948.
Kerrotaan, että työhevosia kuvanneelle kuvanveistäjälle Mannerheimin hevonen oli ensimmäinen rotuhevonen, jonka hän veisti.
Puisto kasvaa jatkuvasti
Mannerheimillä oli suuri luotto nimenomaan Cedercreutziin, joka marsalkan kertoman mukaan ainoana kykenisi veistämään hevosen hänen alleen.
Patsas toteutui kuitenkin Helsinkiin vasta 1960-luvulla. Monumentin veisti kuvanveistäjä Aimo Tukiainen.
Emil Cedercreutzin museon piha-alueella sijaitseva veistospuisto on säätiön 2006 aloittama ja edelleen jatkuva hanke. Lauantain avajaisissa paljastettiin toinenkin teos, Ystävykset-veistos, joka kuvaa ihmisen ja hevosen luottamuksellista suhdetta.
– Tavoite on, että puistoon saadaan myös jatkossa lisää veistoksia, Lahtinen sanoo.
Cedercreutzin tuotanto kattoi kaikkiaan 600 teosta, joten valinnanvaraa on. Lahtinen mainitsee muun muassa taiteilijan rintakuvat, joita hän teki sekä julkisuuden henkilöistä että kuvitteellisista ihmisistä.
– Cedercreutzilla oli myös paljon eläinhahmoja, joista olisi mahdollista rakentaa omia teosryhmiä.
Puistoon on Lahtisen mukaan mahdollista sijoittaa muidenkin kuvanveistäjien teoksia sekä järjestää siellä kesänäyttelyitä.
Veistospuistoon sijoitetut teokset ovat alun perin valmistuneet 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kävelyreitin varrelta löytyvät muun muassa Raumallekin lahjoitetut Sirkushevonen vuodelta 1946 ja Äidinrakkaus vuodelta 1928.
Kuvanveistäjänä, siluettitaiteilijana, kirjailijana ja kansatieteellisen kokoelman keräilijänä tunnettu Emil Cedercreutz rakennutti vuonna 1914 taiteilijakotinsa Harjulan Harjavaltaan Kokemäenjoen rannalle. Nykyään Harjulan taiteilijakodin ympäristö rakennuksineen ja näyttelyineen on museokokonaisuus, joka esittelee taidetta ja kulttuurihistoriaa.
Apollo jännittää jousta vuodelta 1924.
Museon ympäristöön levittäytyvään puistoon on vapaa pääsy ympäri vuorokauden.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.