Venäjän öljyralli on nostanut ympäristövahingon riskiä – Asiantuntija: Venäjä voisi aiheuttaa öljyonnettomuuden myös tahallaan

Uutiset ·
Öljytankkeri Tempera Suomen merivartioston Merikarhu-alukselämpökamerassa. Kuva on otettu Suomen, Viron ja Venäjän yhteisessä meripelastusharjoituksessa vuonna 2013
Öljytankkeri Tempera Suomen merivartioston Merikarhu-alukselämpökamerassa. Kuva on otettu Suomen, Viron ja Venäjän yhteisessä meripelastusharjoituksessa vuonna 2013 Kuva: Timo Jaakonaho

Tilannekuva Suomenlahdella vaikuttaa huolestuttavalta. Ympäristövahingon riski on kohonnut, sanoo komentajakapteeni Tuomas Luukkonen Suomenlahden merivartiostosta.

– Meillä ei ole mitään yksittäisiä havaintoja, jotka suoraan tukisivat väittämää, mutta arvion mukaan Suomenlahden meriliikenteen profiilissa on tapahtunut muutos länsimaisten varustamoiden kalustoista toisentyyppisiin, Luukkonen kertoo STT:lle.

STT pyysi Suomenlahden merivartiostolta tilannekuvaa meriliikenteestä, erityisesti venäläistä öljyä kuljettavista tankkereista. Tilannekuva syntyy kansallisesta ja kansainvälisestä tiedonvaihdosta muiden merellisten toimijoiden kanssa sekä päivittäisestä seurannasta, jota Suomenlahden merivartiosto tehosti Venäjän aloitettua sodan Ukrainassa.

– Meillä on ympäristövahinkojen torjunnan johtovastuu merellä, joten siksi olemme kiinnostuneita kauppa-alusten ja öljytankkereiden liikenteestä Suomenlahdella.

Hyökkäyssodan alussa Venäjältä lähtevän ja Venäjälle suuntautuvan meriliikenteen määrä notkahti Suomenlahdella, mutta Luukkosen mukaan se palautui ennalleen kesään mennessä.

– Pelkästään öljyä kuljettavia tankkereita kulkee viikoittain noin 60–80, muita kauppa-aluksia sadan molemmin puolin.

Kaluston kunto ja miehistön kyvyt huolettavat

Vaikka Venäjän öljyliikenteen määrä Suomenlahdella näyttää tavanomaiselta, nyt kiinnostaa liikennöivien alusten laatu. Viime vuoden lopulla muun muassa Financial Times, Bloomberg ja Reuters uutisoivat Venäjän kokoavan niin sanottua varjolaivastoa kiertääkseen EU:n tuontikieltoa ja länsimaiden venäläiselle raakaöljylle asettamaa hintakattoa. Helmikuun alussa sanktiot laajenevat venäläisiin öljytuotteisiin.

Varjokalustolla viitataan Venäjän haalimiin tankkereihin, joiden rahoitus ja vakuutukset ovat muualta kuin pakotteita asettaneista länsimaista. Koska oma kalusto ei riitä, Venäjä joutuu turvautumaan hämäriin toimijoihin, joita sanktiot eivät hetkauta ja joiden ikäloppujen romutankkereiden kelpoisuus seilata Itämerellä on niin ja näin.

– Meidän havaintojemme mukaan öljyliikenne jatkuu osittain samalla tankkikalustolla kuin aikaisemmin, mutta alusten omistajuuteen liittyy epäselvyyksiä tai sitä yritetään häivyttää, Luukkonen sanoo.

Hänen mukaansa vaikuttaisi siltä, ettei kaikilla aluksilla ole enää voimassaolevaa jääluokitusta.

– Valvontamme mukaan tähän asti kaikilla tankkialuksilla on kuitenkin ollut kaksoispohja, joka on mahdollisen onnettomuuden näkökulmasta merkityksellinen ja edellytys liikennöintiin Itämeren alueella.

Suomenlahden merialue on matala ja kapea, ja siihen nähden liikennemäärät ovat suuria. Lisäksi talviolot voivat olla vaativat paitsi alukselle myös sen miehistölle.

– Se muodostaa onnettomuusaspektin, jos miehistö ei osaa liikkua täällä. Arviomme mukaan osassa aluksista on nyt miehistöä, joka ei ole täällä mahdollisesti ennen liikennöinyt.

Tilanneseuranta tärkeä osa torjuntavalmiutta

Öljytankkereiden seurantaa ja taustojen selvittelyä vaikeuttaa se, että alukset seilaavat kansainvälisellä merialueella, jonka liikenne on vain osittain Suomen merellisten viranomaisten toimivallan piirissä.

– Ei Itämeren alueella silti ole kohtaa, jossa ei joku rantavaltio olisi johtovastuussa meripelastuksesta ja ympäristövahinkojen torjunnasta, Luukkonen huomauttaa.

Mahdolliseen ympäristöonnettomuuteen varaudutaan useiden viranomaisten yhteistyöllä.

STT

Asiantuntija: Venäjä voisi ahtaalle ajettuna aiheuttaa öljyonnettomuuden tahallaan

Suomenlahden pohjukassa olevien satamien merkitys Venäjän öljybisnekselle on sodan myötä vain vahvistunut, arvioi Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.

– Venäjän kaasun vientinäkymät ovat lähitulevaisuudessa aika kapoiset, kun putkia on räjäytelty ja Euroopan maat ovat vähentäneet kaasuostoja. Öljyn merkitys korostuu, koska sitä Venäjä pystyy viemään tankkereilla maailmalle, Tynkkynen sanoo STT:n haastattelussa.

Venäjän öljytuloista on hyökkäyssodan aikana tavattu puhua presidentti Vladimir Putinin sotakassana. Tynkkysen mukaan Venäjällä ei ole vielä ollut pakottavaa tarvetta käyttää niin sanottua varjolaivastoa, koska venäläisen Urals-raakaöljyn hinta on romahtanut alle hintakaton, joka on 60 dollaria per tynnyri.

– Venäjä on voinut käyttää kreikkalaisia öljytankkereita, joissa on brittifirmojen vakuutukset. Mutta hinta voi nousta ja tilanne muuttua. Sitten Venäjä tarvitsee pimeää bisnestä ja tankkereita, joiden arvo on ennen viime vuoden helmikuuta ollut nolla.

"Öljyonnettomuus olisi Euroopan syy"

Tynkkysen mukaan Venäjä varjolaivastoineen on ilman muuta ympäristöriski Suomenlahdelle. Hän maalailee jopa uhkakuvaa tahallisesta öljyvahingosta perustellen ajatusta Nord Stream -kaasuputkien räjäytyksillä, vaikka Venäjän osuutta asiaan ei ole virallisesti vahvistettu.

– Se on ilmiselvää, että Venäjä on putket räjäyttänyt, ja jos Putin joutuu ahtaalle, kaikenlaista kiusaa voidaan nähdä ja jopa tahallinen öljyonnettomuus.

– Sieluni silmin näen Venäjä sanovan propagandassaan, että joudumme nyt luottamaan tällaiseen puolilaatuiseen laivastoon, koska Eurooppa ei välitä ympäristöstandardeista. Se olisi siis Euroopan vika, jos öljyonnettomuus tapahtuisi.

Tynkkysen mielestä öljyn alkuperä on ympäristökysymys ja siksi länsimaiden pitäisi kyetä aukottomasti seuraamaan, mihin venäläinen öljy päätyy ja mitä reittejä pitkin.

– Seurantajärjestelmä öljyn alkuperälle olisi pitänyt luoda ympäristösyistä jo kauan sitten, mutta nyt on kyse myös demokratian puolustamisesta, professori sanoo.