Pitkäjärvenkallion louhosalueella liikkuminen on vaarallista, mutta alueella on laittoman vieraslajisiirron ohella tehty jatkuvaa ilkivaltaa.
Tieto Vermuntilan Pitkäjärvenkallion louhoksessa elävistä aurinkoahvenista tuli alueen maanomistaja Rauman Murske Oy:lle täytenä yllätyksenä.
– Ihan puskista. Minulla ei ollut siitä mitään käryä, sanoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomas Kaitila.
Louhokseen muodostuneessa lammessa elää roima määrä aurinkoahvenia (LS 25.7.). Laji on määritetty haitalliseksi vieraslajiksi, jonka levittäminen on lailla kielletty.
Paikoista syrjäisimpiä
Parin viime vuoden aikana Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta on löytynyt muutamia kymmeniä aurinkoahvenen esiintymiä.
Toisin kuin esimerkiksi ely-keskuksessa ensin arvioitiin, niin Pitkäjärvenkallion tapaus ei ole Satakunnan ensimmäinen, vaan toinen. Aiemmin lajia on tavattu yhdessä lammessa Huittisissa.
Vieraslajia on asiantuntijoiden mukaan levitetty tahallaan. Siitä kertoo esiintymien laajan levinneisyyden lisäksi se, että ne sijaitsevat lähes poikkeuksetta katseelta suojatuissa ja vähintään jossain määrin eristyneissä lammissa.
Raumalaislouhos on paikoista syrjäisimpiä.
– Sinne ei eksy vahingossa ja ilman autoa on vaellettava aika pitkään, Kaitila sanoo.
"Autamme kaikin tavoin"
Vieraslajin levittäjästä Kaitilalla ei ole aavistusta. Joko ely-keskus tai Rauman Murske jättävät asiasta tutkintapyynnön poliisille.
– Autamme asiassa kaikin tavoin, Kaitila vakuuttaa.
Tähän saakka aurinkoahvenen levittämistapaukset ovat päättyneet esitutkintaan, sillä epäiltyjä ei ole löytynyt. Pitkäjärvenkalliolla saattaa tässä kohtaa olla yksi etu.
– Meillä on alueella riistakameroita. Nyt pitää selvittää, kuka alueella oikein on häärännyt.
Maanomistaja joutuu toimiin
Vieraslajilain mukaan vastuu haitallisen vieraslajiesiintymän poistamisesta on maanomistajalla, vaikka lajin levittäjä olisi joku muu.
Lakia valvova Varsinais-Suomen ely-keskus sai tiedon aurinkoahvenista Länsi-Suomelta maanantaina ja on jo ottanut Kaitilaan yhteyttä.
Murskaamolla on tuore lupa toiminnan jatkamiseen. Kaitilan mukaan louhintaa ja murskausta ei kuitenkaan pitänyt aloittaa vielä tänä syksynä.
Aurinkoahvenet muuttivat tilanteen, sillä niiden hävittämiseksi louhosallas pitää tyhjentää.
Louhinta aikaistuu
Syvä louhosallas tyhjennettäisiin louhintaa aloittaessa joka tapauksessa.
Nyt veden pumppauksessa tulee kuitenkin huomioida se, etteivät aurinkoahvenet pääse leviämään lähistön ojiin ja niiden kautta muihin vesistöihin. Se tarkoittaa veden tavallista tarkempaa suodatusta ja seurantaa.
Lisäksi on huomoitava esimerkiksi eläinsuojelumääräykset. Vieraslajikalojakaan ei saa lopettaa kohtuutonta kärsimystä aiheuttaen.
– Hoidamme homman tietysti lain puitteissa, mutta en tiedä vielä miten.
Tavallista tarkempi altaan tyhjennys aiheuttaa Kaitilan mukaan ylimääräisiä kustannuksia. Kaluston siirto ja tyhjennysoperaatio kannattaakin yhtiön näkökulmasta hyödyntää myös louhinnassa.
– Tämä varmaankin nopeuttaa toiminnan aloittamista.
Luvan mukaan toiminta saa alkaa aikaisintaan syyskuun alussa.
Jatkuvaa ilkivaltaa
Kyseessä on yksityisalue, jolla liikkuminen on vaarallista muun muassa korkeiden louhospintojen sekä terävän kallilouheen vuoksi.
Tästä huolimatta louhos on Tuomas Kaitilan mukaan ollut jatkuvan ilkivallan kohteena.
– Siellä on ollut kielto- ja varoituskylttejä ja aitoja, mutta ne on aina tuhottu. Kylttejä on heitetty altaaseen ja lukittu portti on jatkuvasti murrettu.
Kaitila arvelee, että osa ilkivallasta liittyy louhimon lupaan liittyviin kiistoihin. Lisäksi alueella käydään jopa uimassa.
– Altaan pohjalla on terävää louhetta. Mekö vastaamme siitä, jos joku loukkaantuu?
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.