Jokia katsellessa on selvää, että menossa on ennätyshelteinen ja niukkasateinen kesä.
Eura- ja Lapinjokien alajuoksuilla ei paljoa vettä virtaa, vaikka mistään ennätystilanteesta ei tältä osin voidakaan puhua.Niukka virtaama pitää pintavedenhankkijat varpaillaan. Sama koskee pohjavettä, jossa tosin pahin lienee vasta tulossa.
Puolet joesta pumpataan pois
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) keräämien virtaamatietojen perusteella Pyhäjärvestä on tällä viikolla juoksutettu Eurajokeen reilut 2,75 kuutiometriä sekunnissa, mikä on enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan.
Köyliönjoen ja pienempien sivu-uomien vesi nostaa virtaaman Paneliankoskeen mennessä reiluun neljään kuutiometriin. Eurajoen keskustaajaman Pappilankoskesta vettä pääsee sen sijaan alajuoksulle enää noin 1,5 kuutiometriä sekunnissa.
Selityksenä on vedenotto: koskessa on UPM:n pumppaamo, joka siirtää vettä Lapinjokeen ja sieltä kanavaa pitkin Rauman metsäteollisuuden ja Rauman Veden käyttöön.
Tällä viikolla noin puolet Eurajoen vedestä on pumpattu pois. Lapinjoessakin alajuoksulle jää nyt enää 200 litran virtaama.
Varajärjestelyn tarvetta seurataan
Rauman vedenhankinnan varajärjestelmänä on pumppaus Kokemäenjoesta Köyliönjoen kautta Eurajokeen. Sitä on viimeksi tarvittu vuonna 2019, jolloin pumppaus oli käynnissä noin viikon ajan.
Tilanne alkaa kuitenkin olla nytkin kiikun kaakun.
– Tarkkailemme tilannetta ja aloitamme pumppauksen, kun tilanne sitä vaatii, sanoo varajärjestelmästä vastaavan Rauman Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtaja ja UPM:n vedenhankinnasta vastaava Timo Pitkänen.
Rauman Vedellä on lisäksi Pappilankoskessa omakin pumppaamo. Se käynnistetään vasta jos Lapinjoen vettä ei voi käyttää tai jos teollisuuden kanavan vesi ei riitä. Liikelaitosjohtaja Jukka Vastamäen mukaan pumppaus ei tällä hetkellä ole tarpeen.
Pohjavesitilanne vähintään kohtuullinen
Pohjavesipuolellakaan tilanne ei vielä ole niin huono kuin voisi luulla.
Eurajoen tekninen johtaja Sami Nummi käyttää luonnehdintaa "kohtuullisen hyvä", vaikka pohjavesien pinta onkin laskusuunnassa.
Vakka-Suomessa tilanne on Laitilan vesihuoltovastaava Henri Nurmen mukaan samansuuntainen, toisin kuin vielä vuosi-pari sitten.
– Hyvään tilanteeseen vaikuttaa Eurasta ostamamme vesi. Olemme saaneet vähentää vedenottomääriä kaikista Laitilan vedenottamoista, hän sanoo.
Ennen siirtoyhteyden valmistumista kaupungin ottamot olivat ylikuormitettuja. Tällä hetkellä noin neljäsosa kaupungissa kulutettavasta vedestä tulee Pyhäjärviseudulta.
Pyhärannassa on sen sijaan kärsitty tänä kesänä vesipulasta, mutta se johtuu ennemminkin vedentarpeen ja verkoston epäsuhdasta kuin vesivarojen riittävyydestä (LS 1.7.). Kunta ostaa vetensä tällä hetkellä kokonaan Raumalta ja Uudestakaupungista.
Syksy voi olla pahin
Vesijohtoverkostojen ulkopuolellakaan kaivot eivät näytä kuivuneen Rauman seudulla enempää kuin normikesänä.
Kuivan hellekesän merkittävimmät vaikutukset ovat todennäköisesti vielä edessä varsinkin pohjavettä käyttävissä kunnissa ja kotitalouksissa.
– Pohjavedet reagoivat sateisiin tai satamattomuuteen viiveellä ja kuivan kesän vaikutukset nähdäänkin vasta loppukesällä tai syksyllä, Nummi muistuttaa.
Jokivesistöissä pulmia voi tulla vastaan, jos sateita ei tule ja Pyhäjärven pinta uhkaa lähestyä säännöstelyrajaa.Syken ennusteen mukaan näin ei olisi käymässä, vaikka vedenkorkeus laskeneekin saman ennusteen mukaan pian selvästi ajankohdan keskiarvoa alemmas.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.