Kun asiakas kaivaa taskustaan EU:n vammaiskortin tai vessapassin, voi reaktio tiskin takana vaihdella, sillä kyseiset kortit eivät ole vielä laajalti tunnettuja.Se selviää jo korttien käyttöpaikkojen lukumääristä.Suomessa vammaiskorttikohteeksi on ilmoittautunut tällä hetkellä 300, vessapassipaikaksi puolestaan yli 270 palveluntarjoajaa.– On paljon erilaisia kohteita, jotka eivät ole kuulleetkaan vammaiskortista ja vielä useampia on niitä, jotka eivät vammaiskorttikohteita ole, vammaiskortin edustaja Petra Rantamäki kertoo.Jos kortti ei ole palveluntarjoajalle tunnettu, voi se johtaa hämmennystä aiheuttavaan kokemukseen molemmin puolin tiskiä.Pahimmillaan se voi vaikuttaa asiointiin jo etukäteen.– Vessapassia ei välttämättä edes rohjeta käyttää, kun ajatellaan, ettei sitä tiedetä, Crohn ja Colitis ry:n järjestösuunnittelija Laura Mäkinen jatkaa.
Vammaiskortti ei oikeuta etuuksiin
EU:n vammaiskortti on vuonna 2018 käyttöön otettu kortti, jolla vammaiset ihmiset voivat Suomessa ja muissa EU-maissa todentaa vaivattomasti vammaisuutensa tai avustajan tarpeensa matkustaessaan esimerkiksi julkisessa liikenteessä, asioidessaan yrityksissä tai käydessään tapahtumissa.
Asiakaskohtaamisessa voi aiheuttaa hämmennystä se, millaisia palveluita tai etuuksia esimerkiksi vammaiskortilla saa tai pitäisi saada.
Petra Rantamäki muistuttaa, että vessapassin tavoin vammaiskortti on vain kommunikaation väline. Sen voi esittää isommassakin ruuhkassa ilman, että koko taustaansa pitää isoon ääneen kertoa.
Vammaiskortti ei suoraan itsessään oikeuta palveluihin, alennuksiin tai etuuksiin vaan sillä voi kommunikoida omaa tuen tarvetta.
– Vammaiskortti ei suoraan itsessään oikeuta palveluihin, alennuksiin tai etuuksiin vaan sillä voi kommunikoida omaa tuen tarvetta. Tällaista ovat toivoneet niin vammaiset kuin myös palveluntarjoajat.
– Suomessa ei ole ylipäätään mitään korttia, mikä oikeuttaisi johonkin. Esimerkiksi palveluntarjoajaa ei velvoiteta tarjoamaan eläkeläis- tai opiskelijakortilla etuuksia. Ne ovat kaikki vapaaehtoisia valintoja ja oma profiloitumiskeino.
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa
Vammaiskortti on pilotoitu Suomen lisäksi kuudessa muussa EU-maassa. Sitä on tällä hetkellä Suomessa noin 13 000 henkilöllä.
Osassa korteissa on A-merkintä ilmaisemaan sitä, että henkilö tarvitsee useimmiten mukaansa avustajan tai tukihenkilön.
– Palveluntarjoaja voi halutessaan päästää A-merkintäisen kortin avustajan maksutta sisään esimerkiksi elokuvateatteriin tai junaan, Rantamäki sanoo.
Raumalla neljä palveluntarjoajaa on ilmoittanut yrityksensä tai järjestönsä vammaiskorttikohteeksi.
Rantamäki kertoo, että kun palveluntarjoaja ilmoittautuu vammaiskorttikohteeksi, on aina palveluntarjoajan oma valinta, mitä etuuksia kortilla saa.
Vaikka vammaiskortti on vain kommunikaation väline, velvoittaa palveluntarjoajaa YK:n vammaissopimuksen nojalla muun muassa yhdenvertaisuuslaki ja kohtuulliset mukautukset.
– Erilaisia lakiin perustuvia mekanismeja osallisuuden edistämiseksi on siis olemassa.
– Kohtuullinen mukautus voisi olla, että esimerkiksi tarjoilija voi lukea ruokalistan näkövammaiselle henkilölle. Tai jos ravintola ei ole esteetön, niin kohtuullinen mukautus voisi olla tarjoilla ruoan sellaiseen tilaan, johon ihminen pääsee.
– Kohtuulliset mukautukset ovat kuitenkin sellaisia, että ne eivät aiheuta kohtuutonta rasitetta palveluntarjoajalle.
Kortin käyttäminen lisää tietoisuutta
Vessapassi on Suomessa tällä hetkellä yli 20 000 ihmisillä. Passin tarkoitus on helpottaa tiettyihin sairauksiin kuuluvien suoliston tai rakon toiminnallisten häiriöiden kanssa elämistä ja antaa mahdollisuuden päästä välittömästi lähimpään vessaan.
Crohn ja Colitis ry:n järjestösuunnittelija Laura Mäkinen kertoo, että vaikka passi ei ole niin tunnettu kuin järjestössä toivottaisiin, on se avannut passinhaltijoille vessojen ovia kiitettävästi.
Vessapassilaisen voi päästää esimerkiksi invavessaan, henkilökunnan vessaan tai asiakasvessaan, vaikkei henkilö olisi asiakkaana.
– On ymmärrettävää, että pienessä yrityksessä vessa voi olla kaukana liiketilasta, niin ei liiketilaa voi tietenkään jättää vartioimatta sen aikaa.
Raumalla vessapassipaikaksi on ilmoittautunut seitsemän palveluntarjoajaa.
– Toivomme, että vessapassia käytettäisiin sellaisissakin paikoissa, jotka eivät ole mukana vessapassipaikkojen listauksessa. Sitä kautta tietoisuus passista leviäisi, Mäkinen sanoo.
Kiista lippuluukulla johti valitukseen syrjinnästä
Vammaiskortti nousi keskusteluihin, kun elokuun alussa raumalaisessa elokuvateatteri Iso-Hannussa oli tullut erimielisyyttä asiakkaan ja palvelutarjoajan kanssa siitä, pitäisikö avustajan päästä elokuviin ilmaiseksi A-merkinnällä varustetulla vammaiskortilla.
Kärkäs keskustelu jatkui lippuluukulta myös sosiaaliseen mediaan.
Tilanteesta kuullut raumalaislähtöisen Jukka Kumpuvuoren lakitoimisto Kumpuvuori Oy huolestui mahdollisesta syrjinnästä ja halusi käsitellä asian maksutta.
Lakitoimisto päätti valittaa asiasta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle.
Nettisivuillaan olevassa saatetekstissä lakitoimisto kertoo, että EU-vammaiskortti ja yhdenvertaisuuslaki hakevat käytäntöjään. Välillä vammaisperheet joutuvat varsin rajuihin tilanteisiin.
Kumpuvuori Oy pyytää valituksessaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa toteamaan syrjinnän kiellon rikkomisen ja kieltämään elokuvateatteriyhtiötä syrjimästä jatkossa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.