Viemäriverkoston ikääntyminen aiheuttaa kroonisia vuoto-ongelmia Raumalla. Vuotojen vuoksi jätevesiviemäreihin pääsee runsaasti hulevettä erityisesti märimpinä aikoina, kuten leutoina talvina tai rankkasateilla.
Jätevesiviemäriin päätyvä hulevesi vie "tilaa" jätevedeltä ja kasvattaa meren ravinnekuormitusta.
– Vuotovesien suuren määrän pumppaaminen ympäri kaupunkia lisää myös osaltaan sähkönkulutusta, huomauttaa Raumam Veden liikelaitosjohtaja Jouko Vastamäki.
Vesimäärä voi jopa tuplaantua
Raumalla verkostovuodot johtavat suhteellisen helposti siihen, että jätevettä joudutaan käsittelemään metsäteollisuuden yhteispuhdistamon sijaan kaupungin omassa Maanpään puhdistamossa.
Normaalioloissa jätevettä virtaa vuorokaudessa noin 12 000 kuutiometriä.
– Runsaalla sateella määrä voi olla jopa 25 000 kuutiometriä, sanoo Rauman Veden käyttöpäällikkö Juho-Pekka Erama.
Hän painottaa, että tällaisissa lukemissa kyse on poikkeuksesta.
Yhteispuhdistamolle saadaan johtaa enintään 24 000 kuutiota vuorokaudessa. Ylimäärä on käsiteltävä Maanpäässä, jossa kemiallinen puhdistusteho ei ole yhtä hyvä kuin biologisessa käsittelyssä yhteispuhdistamolla.
Ilmastokriisi kiihdyttää ongelmaa
Ongelman perussyy on putkiston kunnossa, mutta ilmastokriisin myötä leudontuvat talvet ja lisääntyvät rankkasateet pahentavat tilannetta.
Viime vuonna Maanpäässä jouduttiin käsittelemään poikkeuksellisen paljon jätevettä, sillä talvi oli hyvin märkä ja myös kuluva talvi kylmeni aluksi hitaasti. Vielä enemmän asiaan vaikutti metsäteollisuuden työtaistelu tammi-helmikuun vaihteessa vuosi sitten.
Remonttien kärjessä sadevesipulma
Rauman Vesi taistelee aikaa vastaan kunnostamalla jäte- ja sadevesiviemäreitä. Viime vuonna peruskunnostukseen käytettiin lähes 1,8 miljoonaa euroa. Korjauksia tehtiin muun muassa Syväraumassa, Sampaanalassa ja keskustassa.
Lähivuosina viemärikunnostuksiin on varattu noin miljoona euroa vuodessa. Ainakin vuoteen 2025 saakka työt keskittyvät Syväraumaan, jossa osa töistä tehdään katuremonttien kanssa samaan aikaan.
– Peruskunnostuksen lähtökohtana on sadevesien vähentäminen jätevesiviemäristä, Vastamäki sanoo.
Sitä on hänen mukaansa kuitenkin mahdoton arvioida, paljonko sadevettä saadaan esimerkiksi miljoonalla eurolla pois jätevesiviemäriverkostosta.
– Pitkäjänteisellä peruskunnostusohjelmalla saadaan vuodot pienemmäksi. Jos havaitaan yksittäinen vuotokohta, niin se kunnostetaan erillisenä työnä.
Ravinne- ja bakteeripitoisuudet kasvoivat työtaistelun aikana
Viimetalvinen metsäteollisuuden työtaistelu vaikutti meriveden ravinnepitoisuuteen Rauman saaristossa.
Rauman viemäriverkostoon johdetaan Rauman kunnallisten jätevesien ja muun muassa HK:n teollisuusjätevesien ohella Eurajoen kunnalliset jätevedet.
Tammikuun 28. päivän ja helmikuun 13. päivän välisenä aikana yhteispuhdistamolle ei voitu johtaa vesistä kuin pieni osa. Suurin osa vesistä jouduttiin käsittelemään Maanpään puhdistamossa.
Varsinais-Suomen ely-keskus määräsi tuolloin ylimääräisiä näytteenottoja Rauman edustalle.
– Raporteista laskimme, että poikkeusaikana fosforia päätyi mereen noin 380 kiloa ja typpeä noin 7500 kiloa enemmän kuin normaalisti, kertoo ylitarkastaja Timo Stranius elystä.
Ero johtuu puhdistustehon eroista yhteispuhdistamolla ja Maanpäässä, ja kyse on siis vain kahden viikon aikajaksosta.
Kasvanut kuormitus näkyi näytteiden perusteella 10-20 prosenttia kasvaneina typpi- ja fosforipitoisuuksina monissa tarkkailupisteissä.
Vaikka Maanpäässä purkuvettä hygienisoitiin, heikkeni meriveden hygieeninen tila selvästi jäteveden sisältämien bakteerien vuoksi. Tilanne kuitenkin palasi normaaliksi pian poikkeustilan jälkeen.Stranius korostaa, että jätevesillä on merkittävä vaikutus Rauman merialueelle. Ely-keskuksen mukaan jätevedet nostavat Rauman edustan fosforipitoisuuksia 142 ja levätyötantoa 132 prosenttia jo normaalioloissa.
– Kaikki ylimääräinen kuormitus lisää tätä negatiivista vaikutusta, oli kyse sitten ylivuodoista, häiriöistä tai poikkeuksellisista tilanteista.
Juuri tästä syystä myös viemärivuotojen korjaaminen on ympäristökysymys.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.