Viikon varrelta: Eikö tilapäisen linja-autoaseman paikka pitäisi olla jo tiedossa?

Raumalaiset ovat viime viikkoina katselleet kaupungin karttaa ja keskustan katumaisemia tietyllä silmällä. Mihin mahtuisi tilapäinen linja-autoasema?

Heti alkuun pitää todeta, että meikäläisen mielestä on erikoista, ettei paikkaa ole jo valmiiksi katsottu.

Tarvehan ei tullut mitenkään yllätyksenä. Vuosikausia on tiedetty, että väliaikainen ratkaisu tarvitaan.

Länskärissä on moneen kertaan kerrottu, että nykyinen linja-autoasema puretaan, ja Hartela rakentaa sen paikalle asuinkerrostalon. Linis purettaneen tulevana suvena.

Uusi linja-autoasema tulee kauppakeskukseen, jonka on ilmoitettu valmistuvan vuonna 2021.

Teknisen toimialan johtaja Tomi Suvanto kertoi (LS 16.3.) haun olevan päällä vanhoilla kriteereillä: kohtuukokoinen kenttä puolen kilometrin säteellä nykyisestä linja-autoasemasta.

Muun muassa tekstareissa on ehdotettu paikaksi Citymarketin ja Prisman välistä parkkipaikkaa, jossa on melkein aina tilaa. Tämä vaihtoehto lienee nyt pois pelistä, kun Keula aloittaa Prisman laajennuksen.

Mahdolliselta ratkaisulta sen sijaan vaikuttaisi sen sijaan parkkipaikka Tallikedonkadun varrella, ABC-aseman ja kirkkoherranviraston välissä.

Pysäköintiruutuja menetettäisiin joksikin aikaa, mutta lievitys löytyisi läheltä: kirkon viereinen hiekkakenttä, jota on joskus kesäsesongin aikana hyödynnetty pysäköintiin.

Raumalla syntyi viime vuonna vain kolmisensataa vauvaa. Otsa kurtistuu, kun asiaa funtsii.

Tältä istumalta en löytänyt tarkkoja lukuja siitä paljonko Raumalla mukulia syntyi 60- tai 70-luvulla. Oliko peräti tuplasti nykyiseen verrattuna? Paljon enemmän kuitenkin.

Seurauksista on Länskärin palstoilla uutisoitu: päivähoitopaikkoja ja kouluja tarvitaan selvästi vähemmän. Edessä on kipeitä päätöksiä, ei voi mitään.

Syntyvyyden lasku – joka on yleinen ilmiö kaikkialla Suomessa – vaikuttaa moneen muuhunkin ennen pitkää.

Ajatellaan vaikka harrastuksia. Jalkapallo-, jääkiekko- ja sählyjoukkueet saadaan jatkossakin varmasti kokoon. Mutta riittääkö lapsia ja nuoria myös muihin harrastuksiin?

Se on kaupungin vetovoiman kannalta todella tärkeä kysymys.

Väen vanhenemista ei suomalaiskaupungeissa voi olla huomaamatta.

Raumallakin oli vielä 90-luvulla selvästi enemmän alle 15-vuotiaita kuin yli 65-vuotiaita.

Tänään yli 65-vuotiaita on puolet enemmän kuin alle 15-vuotiaita.

Älkää ymmärtäkö väärin: ei eläkeläisissä mitään vikaa ole. Mutta elinvoiman ja hyvän fiiliksen ylläpitämiseen tarvitaan ehdottomasti myös nuoria aktiivisia ihmisiä.

Satakunnan Kansa julkisti viikonloppuna teettämänsä puoluekannatusmittauksen.

Kuten odottaa saattoi, demarit ovat saamassa maakunnassa vielä suuremman vaalivoiton kuin valtakunnallisesti. Perussuomalaisten kannatus on Satakunnassa vahvempaa – ja vihreiden vastaavasti heikompaa – kuin maassa keskimäärin.

Mielenkiintoisin osa maakuntalehden gallupissa on henkilökohtainen kannatus. Ennusteen mukaan Rauman seutu saisi kolme kansanedustajaa.

Satakunnan kahdeksikkoon mahtuisivat ääniharavaksi arvioitu istuva kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.), valtiovarainministerin erityisavustaja Matias Marttinen (kok.) ja konsulttitalon toimitusjohtaja Eeva Kalli (kesk.).

Kohtuullisissa asemissa on gallupin mukaan myös kyläkoulun rehtori Vesa Jalonen (kesk.). Hän kamppailisi viimeisestä paikasta, joka on menossa demareille – mutta voi yhtä hyvin päätyä kokoomukselle tai keskustalle.

Liikaa ei voi painottaa sitä, ettei yhden ensimmäistäkään ääntä ole annettu.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut