Länsi-Suomi on seurannut melko tiiviisti autonomisten ja etäohjattavien alusten kehitystyötä, olihan “raumalaisyhtiö” Rolls-Royce siinä yksi kärkietenijöistä.
Rollsin uusi isäntä, norjalainen Kongsberg, ajoi pääosin Turussa toimineen kehitysyksikön alas.
Neljä tutkimusyksikön johtoryhmään kuulunutta perusti viime syksynä oman firman jatkamaan työtä.
“Kehitämme meriteollisuuteen ratkaisuja, joiden lopullinen tavoite on autonomiset alukset. Tuotteet ovat aluksi miehistön työtä tukevia ja auttavia ratkaisuja, joissa lisätään automaatiota aluksilla. Lähtökohtainen markkina-alueemme on Japanin kotimaan markkinat”, kertoo Groke Technologiesin perustajanelikkoon kuuluva raumalainen Iiro Lindborg.
Ensimmäinen tuote on tarkoitus lanseerata Japanin markkinoille ensi vuoden alkupuolella.
Miksi Japanin markkinoille? Siksi, että japanilainen Mitsubishi teki “merkittävän sijoituksen” Grokeen.
Mitsubishi pyrkii ratkaisemaan Japania uhkaavaa miehistöpulaa automaatiota lisäämällä. Merimiehistä yli puolet on 50 vuotta täyttäneitä, monet yli 60-vuotiaita.
“Mitsubishin tuoma rahoitus käytetään tuotekehitykseen Turussa, joka tulee jatkossakin olemaan yrityksen päätoimipaikka”, kertoo Lindborg.
Kaupunginjohtajan “kohumuotokuva” paljastetaan tänään maanantaina illalla Rauman kaupungintalolla. Kari Koski saa kuvansa valtuustosalin seinälle niin kuin edeltäjänsä.
Tosin sillä erotuksella, että muut ovat perinteisiä maalattuja muotokuvia, Koskesta otettiin valokuva. Tämä kirvoitti kovasti kommentteja. Varsinkin kun valokuvaaja Juha Törmälä laskuttaa työstä 14 000 euroa.
Länsi-Suomen jutussa kerrottiin olennainen pointti asiasta. Valokuva oli Kosken oma toive, koska se ei vaadi yhtä pitkää paikalla oloa kuin maalaus. Koski on sairaslomalla.
Kosken kautta Rauma-laivan kipparina voidaan pitää pääosin onnistuneena. Monet suuret työllisyyden, elinvoiman ja verotulojen kannalta tärkeät hankkeet saatiin maaliin.
Kosken seuraaja, Laitilasta Raumalle muuttanut Johanna Luukkonen, aloittaa työnsä ensi viikolla.
Tekeekö Skanska kangasniemet Raumalle, kysyi lukija. Hän viittasi kolumniin, jossa kerrottiin venäläisten maakaupoista Suomessa. Kangasniemi mainittiin esimerkkinä suuriin lupauksiin pettyneistä kunnista.
Toivotaan, ettei käy niin. Iso ero joka tapauksessa on siinä, että Skanska oli tosissaan Kanal-kauppakeskusta Raumalle tekemässä. Enää hanke ei ole Skanska-vetoinen, mutta yritys on vakava ja todellinen.
Toinen lukija puolestaan tiedusteli oliko venäläisten hehkutuksiin hurahtanut kunnanjohtaja Rauman tuleva emäntä. Ei ollut, vaan Johanna Luukkonen johti Kangasniemeä myöhemmin (2015-2017).
Paperitehdasta ei Suomeen ehkä enää rakenneta. Ei ainakaan, jos puhutaan painopaperista.
Metsäteollisuudella on siitä huolimatta edelleen hyvät näkymät. Satsaukset jatkuvat. Metsä Group rakentaa sahan Raumalle ja hyvin todennäköisesti sellutehtaan Kemiin.
Metsäjättien mitoissa pieniä, mutta silti suuria investointeja tehdään tämän tästä. Metsä panee 20 miljoonaa euroa Kyron kartonkitehtaan modernisointiin. Tähän liittyen Raumaster Paper myy rullankäsittelyjärjestelmän, joka yhdistyy 25 vuotta sitten toimitettuun laitteistoon.
Eskimon eläkeikä on 53 vuotta. Siis siinä tapauksessa, että kyse on jäätelön tuotemerkistä.
Valio toi meille kaikille tutut eskimopuikot markkinoille 1968. Viime viikolla kerrottiin, että Black Lives Matter –kampanja on vauhdittamassa nimen muutosta. Se tapahtunee ensi keväänä.
Eskimolle kävi kylmät myös Lapissa. Siis Rauman Lapissa, jossa Fredman Operations valmistaa niin ikään kaikille tuttuja keittiötuotteita. Tammikuussa uutisoimme, että Eskimosta tulee Fredman.
Omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Peter Fredman perusteli nimenvaihdosta tuotemerkkien yhdenmukaistamisella ja kansainvälistymisellä.
Fredman kuitenkin myönsi Länsi-Suomen haastattelussa, että yhtiön pohdinnoissa mainittiin myös rasismi: meille vähän vanhemmille suomalaisille Eskimo on tuttu ja harmiton tuotemerkki, mutta nuorempi väki voi nähdä brändissä rasismia.
Siksi kai Fazerkin poisti geisha-naisen kuvan suosikkisuklaansa kääreistä.
Kuluttaja-asiamies patisteli matkanjärjestäjiä ripeämpään toimintaan koronan vuoksi peruutettujen matkojen ja lentojen rahanpalautuksissa.
“Vaikka ymmärrämme, että rahanpalautuksissa voi kestää hieman normaalia kauemmin, palautusten pitää tulla asiakkaille viikoissa, ei kuukausissa. Laissa on tietyt vaatimukset, joihin pitää pyrkiä myös poikkeusoloissa”, kuluttaja-asiamies Katri Väänänen sanoi.
Aiheesta sanoi. Kun lentomme Irlantiin peruutettiin, Finnair ilmoitti käsittelyajan olevan noin kahdeksan viikkoa – mutta voi mennä 12 viikkoakin. Meidän taloutemme ei kaadu kahden kohtuuhintaisen menopaluulipun palautuksen viipymiseen.
Monelle muulle tämä on todellinen ongelma.
Lomista puheen ollen: jäin suviholanille, joten näihin kolumneihin tulee pieni paussi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.