Lukon pudottua jääkiekon SM-sarjasta keväällä 1967 ruvettiin miettimään, että jotain pitäisi tehdä. Pohdinta johti siihen, että Raumalaiskiekkoilun Tuki ry perustettiin tammikuussa 1968. Tuen varainhankinnan kulmakivi oli bingo.
Lukko nousi takaisin ja voitti vielä SM-pronssia 1969. Kaksi vuotta myöhemmin Lukko putosi taas.
Se antoi sysäyksen perustaa yritys edustusjoukkueen talouden pönkittäjäksi. Siivousfirma RTK-Palvelun syntysanat lausuttiin kirkkoherra Oiva Tuomisen olohuoneessa.
”Varakkaat suurseurat värväsivät rahan voimalla parhaat pelaajat itselleen. Kasvattajaseurojen kuten Lukon toiminta kärsi pahasti tästä pelaajakaupasta”, kuvasi tilannetta RTK-Palvelun hallituksen puheenjohtajana pitkään toiminut Lars Forssen.
RTK-Palvelun idean isäksi kerrotaan kauppias Heikki Jäppinen, joka valittiin ensimmäiseksi hallituksen puheenjohtajaksi. Hän näki tulevaisuuden niin, että liikkeet ja teollisuusfirmat tulevat ulkoistamaan siivoustaan.
Oikein näki.
Ensimmäisen sopimuksen uusi yhtiö sai Keulalta. Työpäälliköksi nimitetty edustusjoukkueen hyökkääjä Mikko Yläjä ryhtyi siivoamaan Äyhönjärven uutta Supermarketia keväällä 1972.
Diilejä saatiin lisää, mutta mistään lentävästä lähdöstä ei voi puhua. Viiden ensimmäisen vuoden aikana RTK-Palvelu pystyi tukemaan raumalaiskiekkoilua nykyrahassa vain muutamalla tonnilla.
Nuoremmalle väelle kerrottakoon, että kymmenen ensimmäisen liigakauden (1976-1985) aikana Äijänsuolla ei nähty yhden ensimmäistäkään pudotuspeliä. Liigakarsintoja Lukko sen sijaan pelasi kuudella kaudella.
1980-luvun alussa Lukko putosikin yhdeksi talveksi divariin. Toistaiseksi viimeisen kerran.
Raumalaiskiekkoilun Tuesta tuli 1970-luvulla RTK-Palvelun pääosakas. Näin oli valettu tukeva perusta Lukko-perheen nykyiselle muodolle ja menestykselle.
Vankkaa taloudellista tukea tarvittiinkin, sillä pienen Rauman asema jääkiekkokartalla heikkeni, kun jääkiekosta tuli maan ykköslaji.
1980-luvulla RTK-Palvelu alkoi kasvaa myös yritysostoilla, joista ensimmäinen tehtiin Porissa. Myöhemmin Pertti Nordman ja Tapio Juusela niitä junailivat ympäri maata.
RTK-Palvelu juhlii 50 vuoden ikäänsä syyskuun alussa. Muutama vaikea vaihe yrityksellä on ollut, mutta enimmäkseen se on tehnyt melko tasaista tulosta. Siitä osa on ohjattu pitkään Lukolle konserniavustuksena. Ilman tätä järjestelyä raumalaisseura tuskin olisi menestynyt näin hyvin.
Rauma on Suomen 29. suurin kaupunki. Liigakaupungeista seuraavaksi pienimmät ovat Mikkeli (18.), Vaasa (15.), Hämeenlinna (14.), Lappeenranta (13.) ja Kouvola (11.).
Hämeenlinnan HPK on pärjännyt Lukon lailla. Neljän muun mainitun SM-mitalit on äkkiä lueteltu: Lappeenrannan SaiPa pronssia 1966.
Konserniavustus on vaihdellut noin 200 000 eurosta kahteen miljoonaan euroon per vuosi. Kiekkoilun Tuen 50-vuotiskirjassa Rauno Mokka sanoi, että ”viimeistään silloin, kun voitamme mestaruuden, Lukkokin on plussalla”.
Ehkä se olisi toteutunutkin, ellei Lukon mestaruus olisi osunut koronakauteen 2021. Sen takia saamatta jäi ottelutapahtuman tuloja sekä Liigan palkintopotti.
RTK-Palvelun myymistä on vakavasti harkittu ainakin pari kertaa. Kaupanteon halukkuutta on tunnusteltu silloin tällöin. Isoksi valtakunnalliseksi toimijaksi kasvaneesta firmasta saisi tuhdin tukun euroja.
”Jos kassassa olisi paljon rahaa, voisi Lukon tai Tuen puheenjohtajalle tulla liian suuri houkutus käyttää ja näyttää esimerkiksi hankkimalla monta kallista pelaajaa”, sanoi Mokka Tuen kirjassa.
Me raumalaisen jääkiekkoilun ystävät jaksamme olla kiitollisia heille, jotka tämän menestystarinan ovat tehneet.
Otsikkohan pitää kutinsa edelleen. Varakkaat suurseurat onnistuvat aina vaan värväämään pienempien seurojen parhaita pelaajia.
Tänään vain sillä erolla, että Rauman Lukko on yksi niistä isommista seuroista.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.