YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco päätti tällä viikolla poistaa Liverpoolin satama-alueen maailmanperintökohteiden listalta. Syynä on mittava uudisrakentaminen, jonka Unesco katsoo vaikuttaneen negatiivisesti alueen historialliseen arvoon. Globaalin mittakaavan uutisesta voi toki löytää kytköksen myös Raumaan: onhan kaupungissa peräti kaksi maailmanperintökohdetta, Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki. Kysyimme Museoviraston erikoisasiantuntija Stefan Wessmanilta, voisiko vastaava poisto olla mahdollista myös Suomen tai Rauman kohteissa.
– Toki se on täysin mahdollista. Kaikkia maailmanperintökohteita koskee se, että jos arvot menetetään, kohde voidaan listalta poistaa. Se on yksi keino kohteiden suojelussa, Wessman muotoilee.
"Harvoin asiat ovat täysin kiellettyjä"
Keino on kuitenkin äärimmäisimmästä päästä, ja poistot ovat varsin harvinaisia: Liverpoolin tapaus oli vasta kolmas laatuaan.
Aiemmin listalta on poistettu Omanissa sijaitseva Valkoibeisan suojelualue vuonna 2007, ja Elbe-joen laakso Saksan Dresdenissä tiputettiin joukosta vuonna 2009.
Aivan ilman varoitusta ei listalta kuitenkaan tipu, ja esimerkiksi Liverpoolia oli huomautettu jo vuonna 2012. Unesco ohjeistaa maailmanperintökohteita niiden vaalimisesta jatkuvasti, sanoo Wessman.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Uuden kehityksen ja suojeltujen kohteiden arvojen yhteensovittaminen vaatii Wessmanin mukaan ennen kaikkea hyvää keskustelua ja huolellista suunnittelua.
– Näissä kiistatilanteissa laitetaan usein hyvin nopeasti arvojen säilyttäminen ja kehitys vastakkain, mutta harvoin asiat ovat täysin kiellettyjä. Ne vain vaativat suunnittelua, että erilaiset asiat saadaan sopimaan yhteen, Wessman sanoo.
Näkemykset eriäviä pitkin matkaa
Juuri tämänkaltaista keskustelua on käyty viime vuosina myös Raumalla kauppakeskushankkeen ympärillä.
Vuonna 2015 Museovirasto muun muassa totesi, että kauppakeskuksen toteuttaminen silloisten suunnitelmien mukaisesti olisi vaikuttanut kielteisesti Vanhan Rauman toimintoihin ja alueen elävyyteen. Asia eteni lopulta oikeuteen asti.
Stefan Wessman oli prosessissa mukana, ja keskustelu oli hänen mukaansa pääpiirteissään hyvää. Näkemykset olivat kuitenkin eriäviä pitkin matkaa.
– Päätöksenteossa mentiin usein hieman vastakkaiseen suuntaan kuin mitä Museovirasto pyrki ohjeistamaan.
Unesco ei ole vielä vastannut selvitykseen
Jos tai kun kauppakeskus aikanaan saadaan rakennettua, sen ja Vanhan Rauman yhteiseloa seurataan Wessmanin mukaan tarkasti myös tulevaisuudessa.
– Prosessissa mentiin aika pitkälle, kun oikeudessa asti punnittiin, onko prosessi ollut riittävää. Sen jälkeen tehtiin vielä "Heritage impact assessment" -eli HIA-dokumentti, jota Unesco pyysi.
Maailmanperintökohteelle aiheutuvia vaikutuksia kartoittava HIA-dokumentti on toimitettu Unescolle jo maaliskuussa 2020, mutta vastausta siihen ei ole vielä saatu. Unescon puolesta asia ei siis tässä mielessä ole vielä loppuun käsitelty.
– Minulla ei ole arviota, milloin vastaus voisi tulla. Olen sitä jo tavallaan odottanut, mutta kuten muuallakin, pandemia on sekoittanut aikataulut myös Unescossa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.