Kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen on jo lähtökuopissa pois Raumalta. Talo on myyty, uusi koti Hyvinkäältä hankittu ja muuttokuorma lähtee merikaupungista ensi viikolla.
Vuosi sitten kesällä Luukkonen oli samassa tilanteessa. Silloin muuttomatka oli vain lyhyempi, Laitilasta Raumalle. Nyt muutto on edessä, koska Hyvinkäällä kaupunginjohtajan työt alkavat elokuussa.
– Pahoillani olen, että tämä jäi vuodeksi. Olen nauttinut tästä työstä ja olen kiitollinen henkilökunnasta, jonka kanssa on ollut hyvä tehdä töitä. He tekevät työtä pyyteettömästi ja ammattitaidolla.
Myös poliitikkojen kanssa on aina ollut keskusteluväylä auki. Luukkonen sanookin olevansa kiitollinen, että kaikissa johtamissaan kunnissa, Kangasniemellä, Laitilassa ja Raumalla, näin on ollut.
– Kunnanjohtajan tehtävä on huolehtia operatiivisesta puolesta, ja olen saanut niin tehdä. Sitä arvostan, sitä pyysin ja se minulle annettiin. Minuun on luotettu ja vuoropuhelu on toiminut.
Työmäärä puhukoon
Luukkonen kiistää, että olisi laskelmoinut hakeutumalla Raumalle vain kerätäkseen meriittejä Hyvinkäälle.
– Ymmärrän, että ihmiset sitä pohtivat. Olen Raumalla tehnyt todella paljon työtä, eivätkä tunnit ole riittäneet. Jos joku ajattelee, että se on laskelmointia, niin silloin olen tehnyt silkkaa hölmöyttäni niin paljon töitä, Luukkonen napauttaa.
Luukkonen sanoo myös, ettei edes tiennyt tarkalleen, milloin Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila jäisi eläkkeelle.
– Hän sanoi viime kesänä Raumalla vieraillessaan, että jää sitten joskus, kun valtuusto vaihtuu. Tarkasta ajankohdasta ei keskusteltu. Lopulta siinä kävi niin, että Hyvinkäältä jäi kolme samaa ikäluokkaa olevaa johtavaa viranhaltijaa samanaikaisesti eläkkeelle.
Isompi ei houkuttanut
Kun Luukkonen valittiin Hyvinkään kaupunginjohtajaksi, hän vakuutti, että kyse oli kotikaupungin kutsusta ilman minkäänlaista työntöä pois Raumalta.
Kuin varmemmaksi vakuudeksi hän huomauttaa, että samoihin aikoihin olisi ollut tarjolla muitakin avoimia johtovirkoja.
– Voi pohtia, että Hämeenlinnassa aukesi samaan aikaan kaupunginjohtajan paikka, että miksi en sitä hakenut.
Hämeenlinna on Raumaa suurempi kaupunki 67 000 asukkaan väkiluvulla. Hyvinkäällä asukkaita on 46 000 ja Raumalla 39 000.
Työ on samanlaista
Kaupunkeina Rauma ja Hyvinkää ovatkin Luukkosen mielestä melko samaa kokoluokkaa. Toinen vain sijaitsee metropolialueella, toinen on kansainvälinen satamakaupunki.
Eräs keskeinen ero Hyvinkäällä ja Raumalla on: Hyvinkäällä eivät tontit riitä, syntyvyys on nousussa ja asukasmäärä kasvussa. Raumalla palveluverkkoa pitää miettiä lasten määrän vähenemisen ja vanhusten määrän kasvamisen kautta.
– Sama työ, eri murheet, Luukkonen sanoo.
Toimelias pitää olla
Raumalla on haku auki uuden kaupunginjohtajan löytämiseksi. Hakuaika päättyy 6. elokuuta. Seuraajakseen Luukkonen toivoo henkilöä, joka on toimelias.
– Sellainen, joka on valmis antamaan itsestään paljon. Kaupunginjohtajan työ ei katso aikaa eikä paikkaa. Toivon, että tuleva kaupunginjohtaja seisoo omilla jaloillaan, kuuntelee mutta uskaltaa myös viedä asioita eteenpäin.
Hän muistuttaa, että Raumalla ollaan hyvin elinkeinomyönteisiä ja nähdään sen merkitys kaupungin hyvinvoinnille.
– Elinkeinoelämää eikä henkilöstöjohtamista ei voi kumpaakaan unohtaa. Yrityksiä pitää kuunnella, samoin kuntalaisia ja vielä organisaation sisälläkin. Haaste on, että se vie vain niin pirusti aikaa. Itse toivon, että olen tuonut kaupunginjohtajuutta lähemmäs kuntalaista.
Kotimaassa lomalla
Luukkosen ensimmäinen työpäivä Hyvinkäällä on 9. elokuuta, joten muuttopuuhien ohella edessä on nyt lomailua. Viimeinen työpäivä Raumalla oli tiistaina.
Lomailun ohella kalenterissa on tosin jo muutakin: ensi viikonloppuna Hyvinkäällä järjestetään hyväntekeväisyyspesäpallotapahtuma, jossa Luukkonen on mukana pelaamassa ja vastaanottamassa yritysvieraita.
– Laitilakin on kutsunut jazzeille, joten sinne varmaan menemme. Vähän mietimme, että katselemme, missä on kotimaassa hyvät säät ja menemme sinne. Ihanaa, että ihmiset ovat löytäneet korona-aikana Suomen.
Näillä Rauma menestyy – väistyvän kaupunginjohtajan viisi vinkkiä
Rauma on Johanna Luukkosen mielestä kaupunki, jolla on mahdollisuudet menestyä, kunhan se itse hyödyntää mahdollisuutensa.
Rauman tulee myös jatkaa positiivisena kokoavana voimana Rauman seudun sekä myös koko maakunnan suuntaan.
– Jos Rauman positiivinen kehityskulku tyssää, se tyssää koko eteläisessä Satakunnassa, Luukkonen sanoo.
Rauman menestyksen mahdollisuuksista Luukkonen nostaa esiin viisi eri teemaa.
1. Historia ja nykyisyys:
– Rauma ei ole pelkkää Vanhaa Raumaa vaan historia kumpuaa myös yrityksistä, joilla on oma tarina. Minuun on tehnyt ison vaikutuksen, kuinka ylpeitä yritykset perimästään ja taustastaan ovat.
– On myös asioita, joissa vanha historia aiheuttaa eripuraa. Siinä toivoisin, että silmät auki, maailma muuttuu. Eripuran sijasta pitäisi miettiä, miten voimme yhdessä menestyä. Esimerkiksi Vanhan Rauman ja kauppakeskuksen välinen synergia pitää saada toimivaksi.
2. Kansainvälisyys:
– Kansainvälisyyttä on paljon, mutta se on alihyödynnetty. Meillä on työpaikkoja ja poikkeuksellisen paljon kansainvälistä väkeä, jotka ovat täällä töissä. Pitäisi miettiä ihan strategian tasolla, miten heidät saadaan asettumaan asumaan.
3. Kuntayhteistyö
– Rauman ja seudun kuntien pitää aidosti käydä keskustelua siitä, tuotetaanko kaikki palvelut itse vai yhteistyössä.
– Jos jokainen kunta haluaa tehdä kaiken itse, resurssit valuvat hukkaan. Palkanmaksu ja laskut puolittuvat sote-uudistuksen myötä. Jokaiselle kunnalle käy samalla lailla ja nyt on se hetki, että näitä pitää miettiä.
4. Lakari
– Lakarin kehittäminen sisäsatamaksi tulee olla tavoitteena niin, että raide-, meri- ja kumipyöräyhteydet pelaavat.
– Sellaisia paikkoja saa Suomesta etsiä. Tällä hetkellä Lakari on hyvä, mutta vain kumipyörille.
5. Kaupunkikehittäminen
– Matkailu, tapahtumat ja kaupunkikeskusta ovat kaikki kaupunkikehittämistä. Kuuskajaskarin mökit ovat hyvä alku, mutta kehittämistä pitää jatkaa, jotta saadaan saaret paremmin ihmisten ulottuville.
– Esimerkiksi Nurmes pitää ehdottomasti saada enemmän kaupunkilaisten käyttöön, se on aivan liian vajaalla käytöllä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.