Kiihtynyt koronatilanne on täyttänyt jälleen vuodeosastot. Hengitystieinfektiot ovat lisänneet sairaanhoidon tarvetta etenkin iäkkäillä potilailla.
Satakunnan hyvinvointialue tiedotti marraskuun alussa, että korona ruuhkautti vuodeosastot ja päivystyksen Satakunnassa.
Koronapandemia ja muut hengitystieinfektiot ovat lisänneet sairaanhoidon tarvetta etenkin iäkkäillä potilailla.
Satakunnan hyvinvointialueen lääketieteen professiojohtaja ja sairaalapalveluiden vastuualuejohtaja Kirsi Juvila kertoo, että tilanne on ollut koko marraskuun ruuhkainen, mutta tilanne on pystytty hoitamaan aiempia vuosia paremmin.
– Henkilöstö on todellakin venynyt, ja sillä olemme saaneet pidettyä erityistason sairaalahoidon koko ajan käynnissä. Leikkauksia emme ole joutuneet perumaan, toisin kuin monessa muussa sairaalassa ei ole peruttu.
Mies hoidossa gynekologisella
Ruuhkatilannetta on osittain parantanut se, että koronan vakavuus on lievempää ja kesto lyhyempi aiempien vuosien epidemiapiikkeihin verrattuna.
Juvilan mukaan Satakunnan hyvinvointialueella on löydetty hyvä yhteistyö niin eri kuntien toimipaikkojen kuin erikois- ja perustason hoidon välillä.
– Meillä yhteistyö laitettiin pelaamaan heti alkuvuonna ja on ollut hoito-osastoilla sujuvampaa kuin mitä olen kuullut muualta maasta. Meillä toimitaan hyvinvointialueena, joillakin hyvinvointialueilla toimitaan edelleen vain kuntakohtaisesti, Juvila kertoo.
– Tilannekuvaa on pystytty jakamaan hyvin. Jos jollain paikkakunnalla tai osastolla on näyttänyt olevan ruuhkaa, ovat muut hoito-osastot pystyneet auttamaan.
Konkreettisesti muutos näkyy tilastoissa niin, että jonotusaika erikoissairaanhoidosta perustasolle on melkein puolittunut. Siirron on voinut hyvänä hetkenä saada heti, pahimmillaankin jono on ollut muutaman vuorokauden mittainen.
– Tämä on mahdollistanut sen, että saamme paikat pidettyä avoinna erityistasolla sairaimpien erikoissairaanhoitoa vaativien potilaiden käyttöön.
Pahimpina ruuhka-aikoina potilaille on tullut vastaan yllättäviäkin tilanteita.
Länsi-Suomi tietää tapauksen, jossa miespotilas oli päässyt leikkauksensa jälkeen hoidettavaksi gynekologiselle osastolle.
Juvilan mukaan kyseiset siirrot liittyvät normaaliin sairaalatoimintaan.
– Satasairaalassa on tietyt osastokuormituspaikat. Esimerkiksi gynekologisella osastolla voi olla myös miespotilaita.
– Siellä ei ole synnyttäneitä tai naistentautisia potilaita miesten kanssa samassa huoneessa, vaan siellä osastolla voi olla osio, jossa hoidetaan lyhytkirurgisia potilaita.
Kaikki eivät mahdu omille paikkakunnilleen
Satakunnassa on suhteessa väestön määrään hieman valtakunnallista keskiarvoa pienempi määrä sairaansijoja.
Hyvinvointialueella eniten niitä on Porissa: Satasairaalassa on 251 ja perusturvakeskuksessa 146 paikkaa.
Raumalla sote-keskuksessa on 61 sairaansijaa.
Kankaanpäässä ja Ulvilassa on 28, Huittisissa 24, Harjavallassa 20, Eurassa 18 ja Eurajoella 15 sairaansijaa.
Kun ruuhkat ovat kovimmillaan, on osastoilla ollut pakko ottaa käyttöön myös ylimääräisiä paikkoja.
Juvila kertoo, että potilaat on pääsääntöisesti pystytty siirtämään perustason osastolle omalle paikkakunnalle.
Potilaista noin 2–5 prosenttia on hoidettu muualla kuin omalla paikkakunnalla. Pääsääntöisesti nämä hoitojaksot ovat olleet hänen mukaansa lyhyitä, parista päivästä viikkoon.
– Tavoite on tietenkin se, että potilas siirretään omalle kotipaikkakunnalle. Ensisijaisesti akuuttipotilaiden tulee saada tarvitsemansa sairaanhoito, sen jälkeen katsotaan missä hoito voidaan toteuttaa.
Kahden paikan malli on haavoittuvainen
Vuodeosastoja on sekä Satakunnassa että maakunnassa kaikkiaan yhdeksässä paikassa.
Palveluverkkoselvityksen loppuraportissa kuitenkin esitettiin, että vuodeosastotoiminta keskitettäisiin jatkossa Raumalle ja Poriin.
Kirsi Juvila kertoo, että puhtaasti lääketieteelliseltä kannalta ajateltuna kahden paikkakunnan keskitetty malli ei olisi optimaalinen.
Hän muistuttaa, että potilaan kannalta tärkeintä on, että käytettävissä on hyvin ammattitaitoinen osaava riittävä henkilöstö, eikä se että hoito on tietyssä paikassa.
– Jos esimerkiksi nyt hyvinvointialueen vuodehoitopaikat olisi olleet vain kahdessa toimipisteessä, eivät kaikki potilaat olisi saaneet hoitoa. Ei henkilökuntaa olisi ollut kahdessa paikassa yli viidellesadalle potilaalle.
Hän viittaa kommentillaan koronatilanteeseen. Kun osastolle tulee epidemia, ei se kosketa pelkästään potilaita. Tälläkin kertaa myös henkilöstöä on ollut sairauslomalla.
Lisäksi hyvinvointialueella on pystytty käyttämään ylipaikkoja paikkakunnilla, joissa henkilöstöä ei ole ollut sairaana ja turvaamaan kaikkien potilaiden hoidon. Näin myös erikoissairaanhoito on saatu jatkuvana pyörimään.
Nyt hyvinvointialue on pystynyt käyttämään ylipaikkoja maakunnan toimipisteissä, mikä on vapauttanut tilaa erikoissairaanhoitoon.
– Jos miettii mahdollisia maailmankriisejä, cyber-hyökkäyksiä ja muita, niin varautumisen kannalta pitää olla useampia vaihtoehtoja.
– Mutta taustalla ovat taloudelliset ja henkilöstön saatavuuspaineet. Se on nyt ja tulevaisuudessa se kriittisin tekijä. Eivät nämä ole yksinkertaisia asioita, Juvila toteaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.