Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelma (VVR) 13 miljoonan euron säästöineen tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi vasta marraskuussa. Jonkinlaista esimakua oli maisteltavissa jo nyt kokouksessa.
Tosin vahvasti VVR:ää liippaava aihe, ruoka- ja siivouspalveluiden yhdistämispäätös, ei kirvoittanut kuin yhden kommentin valtuutetuilta. Valtuutettu Seppo Sattilainen (sd.) toivoi, että uuden taseyksikön annettaisiin näyttää kyntensä ja pelkäsi, että yhdistäminen on vain välivaihe ulkoistukselle.
Pikavippiä arkeen
Muutoin ilta oli VVR-voittoinen, koska keskustelua hallitsi talous puolivuotisraportin muodossa. Rauman tämän hetken tulosennuste vuodelle 2019 on nyt 22 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Talousjohtaja Henri Seppänen ennusti jälleen, että Rauma tarvitsee vielä toisenkin talousohjelman, VVR2:n.
– Taseen ylijäämä on nopeasti syöty, jos tällä tahdilla mennään. Vielä vakavampi seikka on se, että ensimmäistä kertaa aikoihin vuosikate olisi negatiivinen. Se on yleensä kriisiytyvän talouden merkki. Vuosikate tarkoittaa sitä, että meillä eivät rahat riitä edes sähkövalojen ylläpitämiseen eli otamme pikavippiä arjen pyörittämiseksi.
Seppäsen mukaan myös ensi vuoden budjetti tulee olemaan alijäämäinen, ellei muutoksia verotukseen tehdä.
Jossain on tukos
Myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (sd.) piti päivänselvänä lukujen pohjalta, että VVR2-tulee.
– Meidän palvelurakenne on tällä hetkellä sairas. Meidän vuosikate heikkenee vuosi vuodelta eivätkä palvelut parane samassa suhteessa. Silloin on tukos jossain, ja minusta se on palvelurakenteessa. Niin kiva kuin joka kylännotkossa olisi koulu ja parhaassa kaksi, tuossa on kylmää faktaa. Jos resurssia halutaan johonkin lisää, se on jostakin pois.
Ulkoistamisista Leppikorpi huomautti myös, että valiokunnissa tehdään jatkuvasti päätöksiä merkittävistä palveluiden ostoista ulkopuolelta.
Telakalta ei heru
Rauman veropotista on ollut Olkiluodon ulkomaisten työntekijöiden vaikutusta 10–12 miljoonaa euroa, noin 10 prosenttia. Tämä verohyöty laskee, kun laitos valmistuu. Vastaavalla tavalla ei lisää ole tulossa telakalta, jos työntekijät ovat ulkomaisia reissutyöläisiä.
– On pikkuisen eri asia, kun ranskalaiset tulivat ja asettuivat perheineen asumaan, kuin että tulee keikkamiehiä Euroopasta. Sieltä ei tule mitään meille, Sauli Ahvenjärvi (kd.) totesi.
Rainer Lehti (sd.) ihmetteli, miksei kukaan ole aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että tulevaisuuteen pitäisi varautua ja nyt ollaan tilanteessa, jossa vaaditaan radikaaleja uudistuksia.
– Jotenkin mietityttää miten meidän operatiivinen johtokaan ei ole reagoinut asiaan ja ruvennut esittämään, että tässä kaupungissa pitäisi jotain tehdä, Lehti tuumi.
– Veroprosenttia on kyllä nostettu pariin otteeseen ja ollut jos jonkinlaista sopeuttamistoimea, että turha hurskastella, että tämä tulisi meille kauheana yllätyksenä. Tiedossa on ollut ja siitä ovat virkamiehet meitä varoitelleet, Jami Toivonen (ps.) totesi.
Paikat piilossa
Matias Marttinen (kok.) nosti esille tutun ongelman siitä, että Raumalle ei tulla työn perässä, jos pariskunnasta molemmille ei ole työpaikkaa.
– Meidän vetovoima ei ole yhtä hyvä kuin Turulla. Pitäisi aidosti pohtia millä tavalla voidaan kartoittaa piilotyöpaikkoja, auttaa perheitä kädestä pitäen ja houkutella muuttamaan Raumalle. Aika monessa firmassa on tarvetta työvoimalle mutta paikat eivät ole julkisesti avoinna.
Kristiina Salonen (sd.) täydensi myös, että erityisesti Rauman kokoisissa kaupungeissa on uusi tarve etsiä työpaikkojen lisäksi yrityksiin työntekijät.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.