Yaran Uudenkaupungin tehtaan kipsikasan pesu on käynnistymässä – koko kasan pesu on jopa 25 vuoden mittainen projekti

Yaran tehtaalla rakennetaan parhaillaan imeytysaltaita kipsikasan pesua varten.
Yaran tehtaalla rakennetaan parhaillaan imeytysaltaita kipsikasan pesua varten. Kuva: Yara Uusikaupunki

Yaran Uudenkaupungin tehtaan kipsikasan pesuhanke on käynnistynyt. Tavoitteena on, että uuden menetelmän avulla saadaan poistettua kasan viimeisetkin pienet fosforipäästöt.

– Parhaillaan kipsikasalle rakennetaan 10 uutta imeytysallasta sekä lietteen kuivatusaltaat putkistoineen. Rakennusvaihe kestää syyskuun loppuun, jonka jälkeen varsinainen pesu voidaan aloittaa. Pesuhanke on pitkä prosessi, koko kipsikasan pesu kestää arviolta noin 25 vuotta, kertoo tehtaanjohtaja Teija Kankaanpää tiedotteessa.

Kasa pestään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä noin 3–5 vuotta kestävässä vaiheessa kasalta suotautuvat sadevedet kerätään ja puhdistetaan ne Yaran jätevedenpuhdistamalta fosforin poistamiseksi. Puhdistettu vesi pumpataan takaisin kipsikasalle imeytysaltaiden kautta.

Toisessa vaiheessa kipsikasalle johdetaan myös tehdasalueella syntyvää puhdasta vettä.

Yaran tiedotteen mukaan fosforin pääsyä mereen on estetty useilla eri toimenpiteillä jo 1960-luvun alusta lähtien, millä fosforikuormitus on saatu murto-osaan alkuajoista.

Kipsi on kalsiumsulfaattia ja sitä syntyy fosforihappotuotannon sivutuotteena. Yaran Uudenkaupungin tehtaalla fosforihappoa valmistettiin vuosina 1965–1990.

Kasan fosforipäästöjä tarkkaillaan vuosittain ja vuoden 2010 jälkeen kipsikasan päästöt on saatu vähennettyä 95 prosenttia. Yrityksen tavoitteena on, että viimeisetkin pienet fosforipäästöt pystytään poistamaan uuden pesumenetelmän avulla. Vastaavaa pesumenetelmää on toteutettu Yaran Ruotsin tehtaalla Landskronassa.

Kipsikasaa kutsutaan myös nimeltä Vihervalli. Yritys on pyrkinyt työllä ja investoinnilla muuttamaan vallia monipuoliseksi ympäristökohteeksi. Kasa on pinnoitettu moreenilla ja siellä on laaja niittykasvusto, jossa viihtyy useita lintu- ja perhoslajeja. Vihervallilla on monena kesänä pidetty myös lampaita.