Kuusiston veljekset Pekka ja Juha istuvat perheyrityksensä toimistossa. Seinällä on vanhoja ja vielä vanhempia valokuvia sahoista. Ne kertovat miten sahafirma on kehittynyt.
Kertomus on pitkä.
Kuusisto Groupin voi sanoa syntyneen vuonna 1898, kun Juho Kuusisto teki ensimmäisen vientikaupan. Purjelaivalla Saksaan lähti kirveellä veistettyjä parruja.
Sotien jälkeen Juhon pojat Antti ja Viljo jatkoivat liiketoimintaa.
Pekka Kuusisto ja Juha Kuusisto ovat Viljon poikia. He ostivat 1980-luvulla ensin setänsä ja sitten isänsä osuuden yrityksestä.30 vuodessa veljekset ovat kehittäneet ja kasvattaneet bisnestä. Liikevaihtoa on reilut 40 miljoonaa euroa. Henkilöstöä on yli 90, joista Laitilassa työskentelee nelisenkymmentä.
Sitkeyttä ja sattumien summaa
Miten yritys on pysynyt hengissä näin pitkään? Vieläpä varsin hyvässä hapessa?
– Sitkeyttä siihen on ainakin vaadittu. Aina ei ole pelkkää päivän paistetta ollut, sanoo Pekka, Kuusisto Groupin hallituksen puheenjohtaja.
– Varmaan siinä on sattumien summaakin, lisää Juha, Veljet Kuusiston toimitusjohtaja.
Näin veljekset puhuvat, toisiaan täydentäen.
Tehdaskierroksella sama toistuu, kun veljekset esittelevät höyläämön, kyllästämön ja varaston toimintaa toimittajalle ja kuvaajalle.
Puualalla mennään nollasta sataan
Kolmeen vuosikymmeneen mahtuu ilon ja murheen aiheita.
– Puualalla mennään nopeastikin nollasta sataan tai toisinpäin. Edes isot suomalaiset yritykset eivät voi vaikuttaa siihen, miten maailmanmarkkinat pelaavat. Puu on usein puolisen vuotta muita markkinoita edellä, niin ylös kuin alas mentäessä, kertoo Pekka.
Missä nyt mennään?
– Jonkunlaisessa laskusuhdanteessa, sanoo Juha.
Viime vuodet ovat olleet hyviä. Tuorein tilinpäätös, vuodelta 2017, näytti noin 2,3 miljoonan euron liikevoittoa konsernin yrityksille.
Tylyin paikka uuden sahan palo
Tylyin ja totisin paikka oli helmikuussa 2001, kun saha paloi.
– Uusittu sahauslinja oli juuri ehtinyt valmistua. Tuli olo, että mitäs nyt tehdään, muistelee Pekka.
Meni kaksi vuotta ennen kuin saha Laitilan Valkojärvellä, kasitien varressa, saatiin uudelleen täyteen tuotantoon.
Höyläämö paloi kesällä 2010, mikä aiheutti myös erikoisjärjestelyä ja tappioita.
"Pakko on uskoa asiaansa"
Kuusiston saha perusti kyllästämön vuonna 1989. Veljekset päättivät keskittyä nimenomaan painekyllästettyyn puutavaraan.
Onnistunut peliliike, voi näin jälkiviisaana todeta.
– Osuutemme on noin 50 prosenttia Suomen markkinasta. Ilmaiseksi se ei ole tullut. On satsattukin, huomauttaa Juha.
Bisnestä on kasvatettu yritysostoin ja investoinnein. Esimerkiksi kyllästämö on täysin automatisoitu.
– Sekin oli iso investointi. Pakko on asiaansa uskoa, sanoo Pekka.
10-20 rekkakuormaa lähtee päivittäin
Laitilassa Kuusistolla on liki 24 000 neliötä tilaa kattojen alla.
Miten päivittäin käsiteltävän puun määrää voisi havainnollistaa?
Veljekset pallottelevat eri luvuilla. Puhuvat esimerkiksi 500 motista, 10–20 lähtevästä rekkakuormasta päivittäin ja niin edelleen.
Lukujen haarukointi päätyy tähän: höyläämön linjalta tulee minuutissa puutavaraa yhden tavanomaisen terassin tarpeisiin.
Sahan laajalla tontilla vieras panee merkille, että puukuormissa näkyy monen muun sahan logo: Metsä, Verso, Keitele ja niin edelleen.
– Sahamme tuotanto menee kokonaan omaan jalostukseen. Sen lisäksi ostamme mäntysahatavaraa höylättäväksi kaikilta isoilta sahoilta, selittää Pekka.
Välimeren maat tärkein vientimarkkina
Kiinaan on mennyt viime vuosina mukavasti suomalaista puuta. Myös Kuusisto on saanut sieltä kauppaa, mutta tärkein vientimarkkina on kuitenkin Etelä-Eurooppa.
– Välimeren maihin on puujalosteita viety 20–25 vuotta. Siellä rakennetaan paljon terasseja ja aitoja, sanoo Juha Kuusisto.
Etelässä aurinko porottaa, joten kestävälle kyllästetylle puulle on kysyntää.
Käyttökohde, joka ei ensimmäisenä tule mieleen ovat hedelmä- ja viinitarhat.
– Esimerkiksi Andaluciassa on valtavia oliiviviljelmiä. Siellä on köynnöspylväs poikineen.
Kyllästysaineena kupariyhdisteitä
Menekkiä luulisi vastaisuudessakin riittävän.
– Kovin vaikeaa on millään materiaalilla päihittää painekyllästettyä puuta. Uskon, että sillä mennään pitkälle tulevaisuuteen, sanoo Pekka Kuusisto.
Painekyllästetty puu on erilliskierrätettävä tuote. Sitä voi palauttaa jäteasemille ja kauppoihin.
Nykyisin kyllästysaineena käytetään kupariyhdisteitä. Kromia ja terveydelle haitallista arseenia ei ole saanut käyttää kohta 20 vuoteen.
Kuusistolla on tarjota myös kemikaaliton kestopuu, Siperiasta tuotava lehtikuusi.
– Painekyllästetty mänty kestää terassipuuna noin 20 vuotta, lehtikuusi ehkä reilut kymmenen vuotta, vertaa Pekka Kuusisto.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.