"Yhteinen tahto luo menestyksen"

Odotettu juhlahetki. Pääjohtaja Ilkka Hämälä (vas.) nosti maljan uudelle sahalle pääministeri Sanna Marinin ja Metsäliiton hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnarannan kanssa. Taustalla työasuissa projektipäällikkö Harri Haapaniemi ja sahanjohtaja Liisa-Maija Perävainio. Kuva: Juha Sinisalo

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälällä oli hymy herkässä maanantaina Raumalla, kun hän sai isännöidä uuden mäntysahan vihkijäisiä.

– Rauman-saha on erinomainen esimerkki siitä kuinka voimme täyttää tehtävämme hyvinvoinnin rakentajana. Tämä tehdas on suomalaisen osaamisen näyte. On ollut halu ja kyky toteuttaa jotain, mitä ei aiemmin ole nähty, hän sanoi.

Hämälä muisti kiittää myös Rauman kaupunkia "esimerkillisen tehokkaasta" toiminnasta hankkeen valmisteluvaiheessa.

Raumalle uuden sukupolven saha

Metsä puhuu uuden sukupolven sahasta. Hän korosti, että tavoitteena oli parantaa tehtaan kilpailukykyä kaikin tavoin.

– Toimimme Suomessa suomalaisella kustannusrakenteella ja myymme tuotteita ympäri maailman. Siksi on hyödynnettävä kaikki tehokkuuttamme parantavat tekijät, sanoi Hämälä.

Hän nosti esille kolme tekijää, joista osaaminen tuli jo mainittua.

Toinen on teollinen infra. Rauman tapauksessa se tarkoittaa maantie- ja junayhteyttä, tiivistä integraatiota oman sellutehtaan kanssa sekä hyvää satamaa.

– Kaikkein tärkeintä on kuitenkin yhteinen tahto. Se luo menestyksen, julisti pääjohtaja.

Vanhoilla opeilla pääsisi helpommalla

Hämälä muisteli, että samanlaiset tavoitteet asetettiin Rauman-sellutehtaalle, kun se 1990-luvun laman jälkeen päätettiin rakentaa.

– Halu edistää kansallista hyvinvointia ja luoda toimialalle uutta osaamista ja uutta teknologiaa oli vahva, kertoi projektissa itse mukana ollut Hämälä.

– Uusien toimintatapojen ja tekniikan tavoitteisiin ajo oli välillä kovin haastavaa, mutta onnistuessaan erittäin antoisaa. Uskon asian olevan näin täällä uuden sukupolven sahallakin.

Vanhoilla opeilla olisi päässyt helpommalla, muttei saavuttanut sellaista kilpailuetua kuin Metsä uskoo Raumalla saaneensa.

Uuden sukupolven sahalla työt tehdään suurimmalta osin valvomossa. Sahanjohtaja Liisa-Maija Perävainio kyseli operaattori Outi Krookilta miten prosessi sujuu. Kuva: Juha Sinisalo

Marin: Metsäteollisuus talouden tukijalka

Pääministeri Sanna Marin kuvasi metsäteollisuutta Suomen talouden yhdeksi tukijalaksi. Se vastaa 20 prosenttia maamme viennistä.

– Uudella sahalla on positiivinen vaikutus paljon Rauman seutua laajemmalla alueella, hän sanoi.

Pääministerin mielestä parhaiten menestyvät ne toimialat ja yritykset, jotka tarjoavat ilmastoystävällisimpiä tuotteita. Suomi voi olla siinä maailman kärjessä, hän näki.

– Kestävä kasvu on myös tehokkain tapa vahvistaa julkista taloutta, totesi Marin.

Saha tärkeä myös metsänomistajille

Metsä Groupin emoyhtiö Metsäliiton hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta arveli, ettei maailmasta löydy ehkä ainoatakaan yritystä, joka olisi viime vuosina investoinut enemmän metsäbiotalouden kasvattamiseen.

Metsä on vuoden 2015 jälkeen satsannut 4,5 miljardia ja lisää investointeja on suunnitteilla.

Metsäliitto Osuuskunnan 90 000 suomalaista jäsentä omistavat noin puolet Suomen yksityismetsistä.

– Rauman saha on tärkeä myös siinä mielessä, että tukkipuun myynti muodostaa metsänomistajille suurimman osuuden metsätalouden tulovirrasta, sanoi Linnaranta.

Hän kertoi Metsän panostavan jäsenten kouluttamiseen.

– Kaikkien metsänomistajien on saatava paras mahdollinen tieto miten metsiään hoitaa niin talous-, ilmasto- kuin monimuotoisuusnäkökulmat huomioiden, linjasi Linnaranta.

Vihkijäisten kutsuvieraat ihastelivat ja ihmettelivät sahan kokoa, automaatiota ja nopeutta. Kuva: Juha Sinisalo

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.