Yksi sade ei vielä riitä: Otanlahden pumppaamon teho on toistaiseksi teoriaa

Uimaveden suolistoperäiset bakteerit ovat käytännössä loistaneet poissaolollaan. Kuivan kesän vuoksi on vielä todistamatta, että pumppaus riittää ratkaisuksi.

Otanlahdessa ei tänä kesänä ole ollut huolta suolistoperäisistä ja uimavettä saastuttavista bakteereista.

Rannalta otetaan näytteitä tihennetyssä tahdissa eli kerran viikossa. Kolibakteerien pitoisuus on enimmillään ollut 20 kappaletta ja enterokokkien kaksi pesäkkeitä muodostavaa yksikköä (pmy) desilitrassa vettä.

Määrä on käytännössä mitätön, sillä toimenpiderajat ovat 500 kpl ja 200 pmy. Aiempina vuosina vesidesissä on enimmillään ollut jopa 2 400 kolibakteeria ja 1 700 enterokokkiyksikköä.

Erinomainen tilanne johtunee ennen kaikkea kuivasta kesästä.

Pumpattavaa ei ole ollut

Edellisinä vuosina uimaveden bakteeripitoisuudet ovat ryöpsähtäneet erityisesti rankempien sateiden jälkeen.

Kaupunki tarttui vuosikausia pahentuneeseen tilanteeseen rakentamalla keväällä tilapäisen pumppausjärjestelyn.Siinä pahimmiksi bakteerilähteiksi todetut Otan kentän eteläpuolen ja Urheilukadun hulevedet pumpataan Pidesluodon harjanteen yli. Aiemmin vedet virtasivat suoraan Otanlahden pohjukkaan.

Järjestelyn toimivuutta on tarkoitus seurata kesän ajan, minkä jälkeen harkitaan pysyvän ratkaisun rakentamista. Vaikka pumppausjärjestelyä pidetään todennäköisesti riittävänä ratkaisuna bakteeripulmaan, niin tarkalleen ottaen tämä on vielä teoriaa.

Sademäärä on ollut Raumalla niin vähäinen, ettei hulevesistä ole käytännössä ollut sen enempää uimaveden pilaajiksi kuin pumpattaviksikaan.

– Muutoksen todentamisen kannalta olisi ollut hyvä, että oltaisiin päästy sitä käytännössä todentamaan, myöntää Rauman Veden liikelaitosjohtaja Jukka Vastamäki.

Yksi sade ei vielä riitä

Tiistaiaamuna Raumalla satoi kuitenkin reippaasti, joskin melko lyhyen aikaa.

Otanlahden hulevesipumppauksessa ei sen tilapäisyyden vuoksi ole kaukovalvontaa. Siksi Vastamäki ei osaa sanoa, joko tämä sade näkyi pumppaustarpeena vai imeytyikö suurin osa vedestä esimerkiksi rutikuiville viheralueille.

– Kun vettä tulee hulevesijärjestelmään, niin se pumpataan automaattisesti uutta putkistoa käyttäen Kompitien hulevesilinjaan ja sieltä sitten kanaalin suuntaan.

Kyse oli lisäksi yksittäisestä sadeaamusta, sillä Ilmatieteen laitos ennustaa Raumalle jälleen ainakin viikon rutkikuivaa jaksoa.

Ennen pitkää sateita kuitenkin tullee runsaammin. Miten se vaikuttaa uimaveteen, jää nähtäväksi.

Terveystarkastaja Jonna Aro uskoo vahvasti, että pumppausjärjestely estää Otanlahden pahemman saastumisen niin sateella kuin paisteellakin.

– Sade tietenkin vaikuttaa edelleen rannoilta huuhtoutuviin epäpuhtauksiin, mutta selvityksen mukaan uimaveden huonon laadun syyksi todettiin hulevesiverkostosta tulevat epäpuhtaudet, hän sanoo.

Seuraavat näytteet Otanlahdesta otetaan ensi viikon alussa.

Ääritilanteissa ylivuoto Otanlahteen

Otanlahden tilapäisen hulevesiumppaamon kapasiteetti on 30 litraa sekunnissa. Vastamäen mukaan sen pitäisi riittää hoitamaan "merkittävän osan" kesäsateesta.

– Äärimmäiset rankkasateet ovat sitten eri juttu. Mikäli pumppauksen kapasiteetti ei riitä, niin vesi menee ylivuotona Otanlahteen, Vastamäki kertoo.

Vaikka Syväraumanlahdella sijaitsevan Saharannan vesi on ollut laadullisesti paljon parempaa kuin Otanlahden, niin Saharantakin on ajoittain saastunut suolistobakteereilla erityisesti rankempien sateiden jälkeen.

Siksi tilannetta voisi olla mielenkiintoista seurata myös näiden kahden niin sanotun EU-rannan välillä. Käytännössä se ei onnistu, sillä tilastoja ei ole kerätty.

– Valitettavasti en osaa sanoa, onko näiden kahden uimarannan vesi ollut aina ollut hsamojen sateiden jälkeen huonolaatuista, Aro toppuuttelee.

Otanlahti on matkalla takaisin ykkösluokkaan

Otanlahti on niin sanottu EU-uimaranta. Niillä uimaveden laatuluokitus perustuu neljän edellisen uimakauden aikana otettuihin vesinäytteisiin.

Vuonna 2016 Otanlahti kuului vielä erinomaiseen luokkaan. Seuraavana vuonna luokitus oli edelleen hyvä, vaikka uimaveden laatua heikensikin jo suolistobakteerien kasvanut pitoisuus.

Vuonna 2018 luokitus putosi tyydyttäväksi ja vuonna 2019 huonoksi.

Keväällä toteutetun pumppausjärjestelyn vuoksi EU-ranta on nyt määritelty muutoskohteeksi, ja laatuluokitus "nollattiin".

Uusi luokitus tehdään syksyllä. Tuolloin huomioidaan vain kuluneen kesän vesinäytteet.

Tähänastisen perusteella ranta on hyvää vauhtia pompsahtamassa takaisin vähintään hyvään luokkaan.

Rauman toinen EU-ranta, Saharanta, on pysynyt laatuluokitukseltaan hyvänä, vaikka suolistobakteerit ovat heikentäneet tilannetta ajoittain sielläkin.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut