Olkiluoto 3:n pitkä projekti on loppusuoralla. Pitkän matkan varrella on koettu takaiskuja niin paljon, että tämänkin jutun otsikon perään on tällätty kysymysmerkki.
Toivottavasti enää vain varmuuden vuoksi.
OL3:n koekäyttö jatkui joulun jälkeen. Loppiaisen jälkeen ydinreaktori on määrä ajaa alas. Noin neljän viikon paussin aikana tarkistetaan, että kaikki on kunnossa.
Sen jälkeen edessä on vielä noin kuukauden päivät kestävä viimeinen testijakso. Maaliskuun 8. päivä on merkitty kalentereihin säännöllisen tuotannon starttipäiväksi.
Kun OL3 toimii säännöllisesti, noin 30 prosenttia Suomen sähköstä tehdään Eurajoen Olkiluodossa.
OL3:n rakentamisen voi laskea alkaneen helmikuussa 2004. Silloin kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen kävi räjäyttämässä työmaan alkupaukun.
OL3-projekti alkoi aiemmin. Paljon aiemmin.
Teollisuuden Voima ja Imatran Voima (nykyisin Fortum) jättivät yhdessä ydinvoimahakemuksen toukokuussa 1991. Periaatepäätöstä haettiin joko Olkiluodon tai Loviisan voimalaitoksen laajentamisesta.
– Perusvoimala tarvitaan jatkuvasti kasvavan sähkönkulutuksen kattamiseen. Lisäksi voimayhtiöiden on varauduttava Neuvostoliiton ja Ruotsin sähköntuontisopimusten umpeutumiseen, perusteli vuorineuvos Juhani Ahava tuolloin.
TVO ja IVO hakivat lupaa Suomen viidennelle ydinvoimalalle vuonna 1991. TVO tuotti mittavan ympäristöpaketin OL3:sta vuonna 1999. Se oli keskeinen osa hakemusta vuonna 2000.
Perustelu pitää kutinsa yhä, 31 vuotta myöhemmin.
Sen kun vaihtaa Neuvostoliiton Venäjäksi ja muotoilee Ruotsin osuuden niin, että riittääkö länsinaapurilla sähköä Suomeen jaettavaksi.
Selvittelyssä oli 1000–1400 megawatin laitosvaihtoehtoja. Tarjouspyynnöt lähetettiin TVO:n voimalan toimittaneelle ABB:lle, Loviisan laitokset rakentaneelle venäläisyhtiölle sekä ranskalaisen Framatomen ja saksalaisen Siemensin yhteisyritykselle.
Tarjous tulikin kaikilta kolmelta. Framatome-Siemens lopulta pääsi kaupat tekemään – paljon myöhemmin.
Magnus von Bonsdorff oli TVO:n toimitusjohtaja, kun TVO ja IVO hakivat lupaa uudelle ydinvoimalalle vuonna 1986.
On makuasia kuinka kauas menneisyyteen OL3:n lähtöpisteen sijoittaa.
TVO:n ja IVO:n yhteisesti omistama Perusvoima jätti periaatepäätöshakemuksen jo maaliskuussa 1986. Kuukautta myöhemmin Tshernobylin ydinvoimalassa tapahtui kohtalokas onnettomuus. Ydinvoiman lisärakentaminen meni jöihin Suomessa.
TVO, IVO ja Perusvoima jatkoivat työtä matalalla profiililla. Vuonna 1991 ne jättivät edellä mainitun päivitetyn hakemuksen. Suomen hallitus näytti vihreää, mutta eduskunta hylkäsi hakemuksen.
Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo kaatoi kuohuvaa laseihin, kun TVO teki investointipäätöksen uuden yksikön sijoittamisesta Eurajoelle.
Viimein tärppäsi. Marraskuussa 2000 TVO jätti periaatepäätöshakemuksen uuden yksikön rakentamisesta joko Olkiluotoon tai Loviisaan. Maan hallitus puolsi ja toukokuussa 2002 eduskunta hyväksyi hakemuksen.
Joulukuussa 2003 TVO teki investointipäätöksen: 1600 megawatin EPR-voimala, Framatomen reaktorilaitos, Siemensin turpiinilaitos ja sijoituspaikka Olkiluoto.
Ja vielä tärkeä täydennys: avaimet käteen -periaatteella.
Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kustannusarvion roima ylitys menee valtaosin laitostoimittajan piikkiin. TVO saa uuden tehokkaan myllyn melko edullisesti.
TVO:n projektipäällikkö Martin Landtman, Framatomen pääjohtaja Anne Lauvergeon ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen OL3:n peruskiven muuraustilaisuudessa.
OL3-työmaalla on ahertanut tuhansia ihmisiä 2000-luvun puolivälistä lähtien. Olkiluodontien varteen nousi majoituskylä. Asuntoja on projektia varten vuokrattu satamäärin.
Peruskivi muurattiin syyskuussa 2005. Silloin kerrottiin koekäytön alkavan vuonna 2008 ja tuotantokäytön vuonna 2009.
Syksyllä 2009 laitosyksikkö ei ollut viimeistä vaille valmis. Työmaan vahvuus oli noin 4300, joista suomalaisia 1000. Kaupallisen käytön arvioitiin alkavan vuonna 2012.
OL3-työmaa vuonna 2008.
Arevan projektipäällikkö Philippe Knoche OL3-työmaalla kesällä 2008.
Raskaan rakentamisen vuosilta.
Suojarakennuksen kupoli nostettiin paikoilleen syyskuussa 2009.
Sittemmin maali siirtyi, ja siirtyi, kunnes siirtyi jälleen.
Jokohan uskoisi, että nyt ihan oikeasti alkaa loppukiri?
Tähän näyttötauluun odotettiin hartaasti numeroita myös kolmannelle riville. Kuva vuodelta 2012.
OL3 näytti ulospäin valmiilta vuonna 2015.
OL3:n valvomossa harjoiteltiin tulevaa työtä vuonna 2016.
OL3-projektipäällikkö Jouni Silvennoinen Länsi-Suomen haastattelussa huhtikuussa 2019.
Joulukuussa 2021 OL3 tuotti ensi kertaa sähköä. Valtakunnan verkkoon se kytkettiin tammikuussa 2022.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.