Viime vuonna Suomessa tehtiin 408 elinsiirtoa. Koronapandemiasta huolimatta tehtyjen elinsiirtojen määrä oli historian toiseksi korkein.
Elinsiirtoa odottaa tällä hetkellä lähes 550 ihmistä. Kaikille siirrettävä elin ei löydy ajoissa. Kymmenesosa elinsiirtoa odottavista menehtyy odottaessa.
– Jokainen, joka haluaa auttaa kuolemansa jälkeen pelastamaan toisen ihmisen hengen, voi ilmaista myönteisen elinluovutustahdon. Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida. Myös ikääntynyt voi olla elinluovuttaja, kertoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa tiedotteessa.
Jokainen suomalainen on lain mukaan elinluovuttaja, ellei ole sitä erikseen kieltänyt. Tiedossa oleva elinluovutustahto kuitenkin varmistaa mahdollisuuden pelastaa toisen ihmisen henki.
Tiedossa oleva tahto nopeuttaa ja selventää elinluovutusprosessia. Moni vaikeakaan perussairaus ei estä elinluovutusta, oleellista on, että luovutettava elin on terve.
Viiden vuoden sisällä sairastettu syöpä ja aktiivinen hepatiitti B - tai HIV-infektio estävät kuitenkin luovutuksen.
Elinluovutustahdon voi ilmaista paperisella elinluovutuskortilla, mobiilisovelluksella, kirjaamalla tiedon Omakantaan tai vain kertomalla sen läheisilleen.
Eniten viime vuonna tehtiin munuaisensiirtoja 263. Myös elävä ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa läheisensä sairauden hoitoon. Viime vuonna elävältä luovuttajalta tehtyjä munuaisensiirtoja oli 31.
– Tehokas keino lisätä munuaisensiirtojen määrää on kasvattaa elävältä luovuttajalta siirrettävien munuaisten määrää. Nykyään luovuttaja voi olla myös kaukaisempi sukulainen, ystävä tai jopa tuntematon henkilö.
Munuaisensiirtoon elävältä luovuttajalta liittyy useita etuja aivokuolleelta luovuttajalta tehtyyn siirtoon verrattuna. Munuaisensiirtoa tarvitseva saa tutkitusti terveen munuaisen ja leikkaus voidaan tehdä ennalta suunniteltuna ajankohta.
Maksansiirtoja tehtiin viime vuonna 75, haimansiirtoja 26, sydämensiirtoja 22 ja keuhkonsiirtoja 21.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.