Soteuudistus on Satakunnan Yrittäjien uudelle toimitusjohtajalle Nina-Mari Turpelalle tuttu jo hänen aiemmalta työuraltaan.
Hyvinvointialueiden suuntaviivat ja hahmotelmat kirkastuvat kovaa vauhtia, mutta yrittäjäjärjestöt ovat huolestuneet suunnitelmien keskittymisestä hyvinvointialueiden omaan palvelutuotantoon.
Esimerkiksi Varsinais-Suomen yrittäjät lausui jo julkisesti, että Varsinais-Suomen hyvinvointialue on unohtamassa yrittäjät.
Satakunnan Yrittäjien tuore toimitusjohtaja Nina-Mari Turpela ei halua käyttää ihan jyrkkiä sanankäänteitä.
– Mutta pelko on aiheellinen. Ei yrittäjiä varmasti unohdeta, mutta yksityissektori pelkää olevansa vain perälaudan paikkaaja. Varsinainen monituottajamalli ei vielä näytä siltä, että olisi yritysten näkökulmasta ennustettavaa.
Tuotannon hinta ei ole tiedossa
Hyvinvointialueen valmistelu on Turpelalle hyvin tuttua, sillä hän on aikaisemmalla työurallaan ollut juuri Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen hallintojohtajana.
Hän näkee nykyisen tilanteen yrittäjien kannalta erittäin harmilliselta, että tulevaisuuteen ei pysty mitenkään ennakoimaan.
– Yksityiset yritykset eivät vielä tiedä, minkä verran on syytä keskittyä omaan palvelutuotantoon ja minkä verran tullaan hankkimaan yksityisiltä.
– On hirveän vaikea tehdä investointeja, jos ei tiedetä, mitä hyvinvointialue tulee hankkimaan.
Hän kuitenkin muistuttaa, että ennen tätä päätöstä Satakunnan hyvinvointialueen pitäisi julkistaa oman palvelutuotannon hinnat.
Hän pitää erikoisena, että hyvinvointialueelle on tehty jo talouden tasapainottamiseen tähtäävä muutosohjelma, mutta oman tuotannon hintaa ei olla laskettu.
– Hieman se on vaikeaa tehdä säästöohjelmaa, jos ei ole tiedossa mitä oma tuotanto kustantaa, Turpela toteaa.
”Ei ole kyse vain julkisesta sektorista”
Tuoreessa hallitusohjelmassa on velvoitettu hyvinvointialueita laskemaan oman tuotannon kustannukset ja avaamaan ostolaskutiedot.
Satakunnan hyvinvointialue ei ole tilanteessa ainoa, joka omia lukujaan ei ole julkistanut.
Turpela uskoo, että hyvinvointialueet eivät yritä peitellä oman kustannusten hinnan esittämistä, mutta se ei selvästi ole tärkeysjärjestyksen kärkipuolella.
– Uudistus on valtava ja siellä on varmasti koko ajan käynnissä asioita. Mutta pitäisi huomata, että uudistuksessa ei ole kyse vain julkisesta sektorista. Kyse on siitä, miten yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö pitäisi olla myös selvä.
– Hyvinvointialueiden taloustilanteita kun katsoo, niin aitoa tehostamista olisi syytä katsoa tarkemmin.
Hän uskoo, että hyvinvointialueen palveluissa löytyy sellaisia toimintoja, joissa yritykset voisivat tarjota palveluitaan.
Turpela kuitenkin muistuttaa, että oman kustannuksen hintalaskelmat pitäisi tehdä realistisista ja tasapuolinen lähtökohdista.
– Laskentaan ei saisi sekoittaa julkisen sektorin muita tehtäviä eli laskelmassa ei olisi valvontakustannuksia tai hallinnon kuluja. Sitten voisi vertailla, mitä esimerkiksi kotihoito maksaa itse tuotettuna tai yksityiseltä hankittuna.
Haaste heitetty elinvoimalupauksesta
Nina-Mari Turpela on ymmärtänyt, että palveluiden kustannuslaskelmia saadaan odottaa Satakunnan osalta ainakin puolisen vuotta.
– Päätöksiä kuitenkin tehdään jo nyt tietämättä todellista kokonaisuutta ihan tarkkaan. Lukitseeko se sitten sen tilanteen, se on iso huoli.
Uhkatekijänä on myös se, että yhteishankinnat ja hankintakokonaisuudet jättävät osan toimijoista huomioimatta.
– Esimerkiksi kansallisien puitesopimuksien käyttö ohjaisi hyvin paljon isoihin toimijoihin, mutta tällä alalla on todella paljon niitä pieniä yrityksiä. Se on syytä muistaa.
Satakunnassa on Turpelan mukaan hyvin paljon osaamista hyvinvointi-, terveys- ja robotiikka-alalla.
Hän haluaa muistuttaa myös maakunnan yrittäjyysmaakuntateemasta. Hän toivoo, että osaajat saataisiin pidettyä oman maakunnan puolella.
Satakunnan kunnat, Satakuntaliitto ja Satakunnan Yrittäjät ovat tehneet elinvoimalupauksen, joka tarkoittaa niiden mukaan muun muassa toimivaa vuoropuhelua ja ennakoitavia hyviä valmisteluprosesseja. Turpela haluaa heittää haasteen elinvoimalupauksen antamisesta myös Satakunnan hyvinvointialueen suuntaan.
– Jos meidän maakuntamme ei ole elinvoimainen niin ei meillä ole niitä hoitajia eikä hoidettavia. Elinvoimalupaus tukee koko maakunnan hyvinvointia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.