Yrjön Fordista sikisi suuri bisnes - 90-vuotias euralainen perheyhtiö työllistää yli 600 ihmistä

 Kaukokiidon osuus liikevaihdostamme on 60 prosentin luokkaa, kertoo Kalle Auramaa. Jossain muussa firmassa näin suuri osuus tietäisi valtavaa riskiä. Tässä tapauksessa ei, sillä Auramaa on Kaukokiidon suuri omistaja.

| Päivitetty

Kun Yrjö Auramaa ryhtyi vuonna 1929 kuljetusyrittäjäksi, ajokalusto koostui yhdestä Ford-merkkisestä kuorma-autosta.

Tänään perjantaina 90-vuotisjuhlaansa viettävä Kuljetusliike Y. Auramaa on yksi Suomen suurimmista logistiikka-alan yrityksistä. Konsernin liikevaihto on noin 77 miljoonaa euroa.

Lisää vaikuttavia lukuja. Auramaa työllistää suoraan 430 ihmistä ja välillisesti yli 600. Omia ajoneuvoyhdistelmiä on 130 ja alihankkijoilla lisäksi 150. Kiinteistöissä on 60 000 neliötä kolmessatoista kaupungissa – tai itse asiassa kahdessatoista, sillä perheyhtiön kotipaikka Eura on yhä kunta.

Johtoryhmässä jo neljättä polveakin

Liikenneneuvos Yrjö Auramaa johti firmaa 77-vuotiaaksi saakka. Yrjön poika, liikenneneuvos Matti Auramaa, johti yritystä 20 vuotta, kunnes siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi 2003.

Silloin vetovastuun otti kolmas sukupolvi. Pekka Auramaa on toimitusjohtaja, Jussi Auramaa tekninen johtaja sekä Kalle Auramaa myynti- ja markkinointijohtaja.

Johtoryhmässä on jo neljättäkin polvea: Juho Auramaa resurssijohtajana ja Matias Auramaa laatu- ja kehityspäällikkönä.

Kaluston keski-ikä kolme ja puoli vuotta

Haastatteluun Rauman terminaalille saimme Kalle ja Juho Auramaan. Kumpikin on kasvanut perhefirmaan.

– Aloitin täällä Raumalla jakoauton kuljettajana 26 vuotta sitten, kertoo Kalle.

– Kesätöissä olin jo yläasteella, mutta virallisesti olen ollut yrityksessä vasta viitisen vuotta. Opiskelin ammattikorkeassa logistiikkainsinööriksi, jatkaa Juho.

Auramaa-konserni on viime vuodet tehnyt hyvää liiketulosta.

– Kohtuuhyvin meillä menee. Näkymät ovat sikäli valoisat, ettei tätä bisnestä oikein voi Kiinaan siirtää. Jonkun pitää Suomessa tavaraa kuljettaa. Omistajina emme hae lyhytjänteisesti maksimivoittoa, vaan mukana on tunnetta ja elämäntapaakin. Perheyhtiölle kvartaali tarkoittaa toista kuin pörssiyritykselle. Velvollisuutemme on turvata yhtiön jatkuvuus, sanoo Kalle.

– Tärkeä osa tulevaisuuteen panostamista on investoinnit. Ostamme vuosittain parikymmentä uutta autoa. Kaluston keski-ikä on vain kolme ja puoli vuotta, lisää Juho.

Autoille kertyy kilometrejä, sillä ne ovat ajossa miltei vuorokauden ympäri.

Rekrytointiin pitää panostaa

Menestystään Auramaat selittävät omistajien sitoutumisella, korkealla palvelutasolla ja ennen kaikkea ammattitaitoisella henkilöstöllä.

Työvoimapula on tuttu tässäkin talossa.

– Kuljettajia on toistaiseksi riittänyt, muttei jonoksi asti. Rekrytointiin pitää panostaa ihan eri tavalla kuin takavuosina. Oppilaitoksissa ja armeijassa koulutetaan kuljettajia, mutta he eivät ole valmiita, sanoo Juho.

Lähitulevaisuudesta tietää ainakin sen, että muutos on jatkuvaa. Kuskeilta edellytetään digiosaamista, ja tavaran lisäksi kulkee yhä enemmän tietoa. Kuljetukset suoraan kuluttajille yleistyvät ja perinteinen yrityksiltä yrityksille -liikenne hieman vähenee.

Paine ympäristöystävällisempien polttoaineiden käytölle kasvaa hiljalleen.

– Toistaiseksi dieselille ei ole todellista korvaajaa raskaassa liikenteessä, sanoo Kalle.

Kaukokiidon suurin omistaja

Auramaan autoissa lukee isoimmalla tekstillä Kaukokiito.

– Kaukokiidon osuus liikevaihdostamme on 60 prosentin luokkaa, kertoo Kalle Auramaa.

Jossain muussa firmassa näin suuri osuus tietäisi valtavaa riskiä. Tässä tapauksessa ei, sillä Auramaa on Kaukokiidon suurin omistaja. Tai tarkalleen ottaen Kuljetusliike Ilmari Lehtosella on yhtä leveä siivu Kaukokiidosta.

Kolme muutakin omistajaliikennöitsijää on suomalaisia perheyhtiöitä. Nelikossa jokainen osakas hoitaa Kaukokiito-järjestelmässä oman alueensa liikenteen ja terminaalitoiminnot.

Auramaan aluetta on Kokkola-Tampere-Lahti-Lappeenranta -linjan eteläpuolinen Suomi.

Toinen Auramaa-konsernin vahva tukipilari on elintarvikekuljetukset. Niistä kertyy noin 25 prosenttia liikevaihdosta.

Juuret juontuvat kaukaa historiasta. Vuonna 1933 Yrjö Auramaa osti toisen Fordinsa, jolla kuljetettiin muun muassa kananmunia ja lihaa Turkuun ja euralaisia porsaita Lounais-Suomen teurastamoille. Turusta tuotiin paluukuormina sokeria euralaisen Osuusliike Omakaupan myymälöille.

Tärkeitä tulonlähteitä Auramaalle ovat myös muun muassa raskaan teollisuuden massakuljetukset, kontti- ja projektikuljetukset sekä varastopalvelut.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut