Suomen suurin kauppaketju on S-market. Niiden yhteenlaskettu myynti oli viime vuonna 3,9 miljardia euroa. Toiseksi suurin on saman ryhmän Prisma 3,8 miljardin euron myynnillä. S-marketteja oli viime vuonna 445, Prismoja 73.
Kolme seuraavaa sijaa meni Keskolle: K-Citymarket 2,6 miljardia, K-Supermarket 2,3 miljardia ja K-Market 2 miljardia euroa. Kärkikymmenikköön pääsivät myös Lidl, Alko, K-Rauta, Tokmanni ja Sale.
Poimitaan vielä trendit. Viime vuonna eniten kasvaneet tuoteryhmät olivat alkoholiton olut, valmisruuat, kivennäis- ja lähdevedet sekä virvoitusjuomat. Eniten väheni näiden myynti: voi, perunat, sokeri ja pakastettu kala.
Vapaampaa rakentamista vaativat Rauman perussuomalaiset. Valtuustoaloitteessaan ryhmä toteaa Rauman saaneen kauaskantoista julkisuutta rakennuslupakäytännöistään, eikä mitenkään positiivista. Ryhmän mielestä tiukoista kaavamääräyksistä pitää päästä eroon.
Perussuomalaiset esittävät, että joku uusi asuinalue keskustan ulkopuolella annettaisiin kokeilevan ”vapaarakentamisen” alueeksi. Ihmiset saisivat rakentaa sellaisen talon kuin haluavat.
Kuuskajaskarin kasarmille on tulossa käyttökielto ensi vuoden alusta lähtien. Rauman sote-valiokunta käsittelee asiaa tällä viikolla kokouksessaan.
Toimialajohtaja Satu Helin esittää, että valiokunta hyväksyy kaupungin terveysvalvonnan ehdotuksen. Sen mukaan kasarmin kosteus- ja mikrobivauriot aiheuttavat tiloissa oleskeleville terveyshaittaa, kun ilmanvaihtokaan ei toimi kunnolla. Kasarmia on käytetty kesäisin satunnaiseen majoitukseen.
Kasarmi on kaupungin purkulistalla, joten remonttirahaa ei näillä näkymin ole tiedossa. Jaskariin on tarkoitus hankkia majoitusmökkejä, mutta tarjouskierroksella Rauma veti vesiperän.
Frisbeegolfia voi harrastaa Raumalla jo monessa paikassa. Ja lisää tulee. Rauman tekninen valiokunta käsittelee tällä viikolla Lapin Salaman suunnitelmaa radan sijoittamiseksi Teilinummen alueelle.
Teilinummen yleisurheilukenttä on siinä Hinnerjoentien alkupäässä. Kentän kulmalta lähtee kuntorata.
Kentistä puheen ollen. Euran jalkapallokenttää kutsutaan Wembleyksi. Osaako joku kertoa milloin ja miksi alettiin käyttää tuota nimeä, joka nykyisin näkyy ihan virallisena esimerkiksi Palloliiton sivuilla?
EuPa pelasi alkukauden ottelunsa evakossa Porin prikaatin kentällä Huovinrinteellä. Wembleylleen joukkue pääsi viime perjantaina. Viime hetken 3-2-voittomaali piti euralaiset Nelosen piikkipaikalla.
Hieman tulosurheilua. Rauman Lukon liiketulos viime vuonna oli lähes 2,5 miljoonaa euroa tappiollinen. Tulokseen vaikutti oleellisesti kaksi asiaa: Lukon keväällä 2021 voittama suomenmestaruus ja koronavirus. (LS 29.4.).
Lukko sai kaksi miljoonaa euroa konserniavustusta. Raumalaisen urheilun ystävänä panin ilolla merkille, että saman Contineo-konsernin yritykset RTK-Palvelu ja RTK-Henkilöstöpalvelu tekivät yhteensä 6,1 miljoonan euron liiketuloksen vuonna 2021.
Ex-kirkkoherra Raimo Vuoristo kirjoitti viime torstain Länskäriin pienen muistokirjoituksen Heikki Rinteestä, jonka kanssa ”Rauman Isä Camillo” oli samaan aikaan demarien kansanedustajana.
Valtakunnallisesti hänet tunnetaan parhaiten ns. Rinteen mallista, jossa valtio maksaa ison osan palkasta, kun firma palkkaa pitkäaikaistyöttömän. Mallia kokeiltiin 1980-luvulla.
Vesa Veikkola lähetti vähän lisää tarinaa Rinteestä, joka työskenteli myös Rauman työvoimatoimiston johtajana.
”Lienen ainoita, joka enää muistaa, että Heikki oli Länsi-Suomen kesätoimittajana joskus 60-luvun loppupuolella. Hänen kanssaan oli helppo tulla toimeen. Toki Heikki provosoi joskus tahallaan, mutta oli aina rehellinen, eikä koskaan pahansuova. Heikki oli suorasukainen ja selväpäinen keskustelija, joka ei jättänyt kylmäksi. Hän oli myös empaattinen ja tunteva ihminen”, kirjoitti Veikkola.
”Raumalla hän kirjoitti näytelmän Ol niingon gotonas, joka siihen aikaan herätti pahennusta. Kirjoittaja itse totesi näytelmänsä olleen ensimmäinen, jonka paikallinen lehti haukkui pataluhaksi jo ennen ensi-iltaa”, muisteli Veikkola.
Lisään, että vuonna 2003 Avenue-teatteri esitti Raumalla Rinteen kirjoittamaa farssia Kadonneet korvakorut. Siinä pilkattiin Brysselin byrokratiaa.
Mikäs Sinisaaressa Jannea noin kovasti, ihan julkisesti morkattuna, pännii, kysyi lukija viitaten viime viikon kolumniini. Siinä kirjoitin, että "Sinisaari saatiin onneksi nopeasti pois nimestä".
Tämähän on ihan parasta Raumaa, kun kaikki upeat palvelut tulee lähemmäs ja lähemmäs, kirjoitti Sinisaaressa lähes 50 vuotta asunut tyytyväinen raumalainen.
En moiti Sinisaarta alueena. Olen vain iloinen, kun lyseo-nimi säilyi kohdakkoin 130 vuotta täyttävän perinteikkään koulun nimessä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.