Länsi-Suomen verkkokyselyn tulos oli selvä: raumalaiset haluavat uuden kauppakeskuksen kaupunkiin. Vastauksia tuli muutamassa päivässä niin paljon, 1741, että kysely peilannee hyvin alueemme ihmisten tuntoja.
Näin omalla kolumnipalstalla voin tunnustaa, että sysäyksen kyselyn uusimiseen antoi tämä tekstari: "Fanaattisia kauppakeskuksen puolestapuhujia riittää Raumalla paikallista mediaa myöten, mutta raumalaisille suunnattua mielipidekyselyä puolesta tai vastaan ei ole Läns-Suom uskaltanut päätoimittajansa johdolla järjestää".
Tässä valikoima vastaajien kommentteja:
”Lähinnä ärsyttää kaiken uuden vastustaminen. Ja se että nyt asiointi suuntautuu naapurikaupunkeihin. Kovin pieniä liiketiloja ei tosin kannata uuteen keskukseen laittaa, jotta nykyiset putiikit säilyvät”
”Raumalla pitää olla liikkeitä, jotka ovat auki arkisin pidempään kuin viiteen ja lauantaina kahteen”
”Olen positiivisella mielellä ja uskon että kauppakeskus lisää Rauman ja myös Vanhan Rauman vetovoimaa varsinkin naapurikuntien asukkaissa, jotka nyt ovat lähteneet mielummin Poriin ja Turkuun”
”Harmissaan siitä että on venynyt niin pitkään. Toisaalta hyvä, jotta saadaan arvioitua todellinen tarve ja suhteutettua koko ja palvelut tarpeeseen”
”Täällä voisi menestyä Balti Jaama -tyylinen kauppahalli, jossa olisi pienenpieniä putiikkeja”
”Muualta Suomesta on jo hyviä näyttöjä siitä miten välimallin kauppakeskukset eivät menesty. Välimallilla tarkoitan etenkin kokoa”
”Tilalle voisi laittaa kaunista puistotilaa ja rauhoittumispistettä kaupungin keskelle. Esimerkiksi joulutori sopisi hyvin paikalle ja muina vuoden aikoina puistomaisemaa ja kulttuuria”
Jatkamme aiheen tarkastelua eri näkökulmista tällä viikolla, ja ripottelemme juttuihin lukijoiden mielipiteitä.
Yhtä henkilökohtaista mielipidettä en malta olla kirjoittamatta. Puistoista ei Rauman keskustassa ole pulaa: ainakin Kaunisjärven (Ankkalammen) puisto, vanhan kirkon raunioiden alue, jokiranta kirkon kulmilla, Keskuspuisto, Parpansali, Kipparipuisto, Viipurinpuisto.
Uusien puistojen sijaan tarvitaan hyviä ideoita miten ihmiset löytäisivät edes nämä nykyiset.
Raumalaistaiteilija Kerttu Horilan Timantteja, tähdenlentoja ja perinteitä -teoksen juurella järjestettiin viime lauantaina ennen Lukon kotimatsia pieni koruton, mutta kaunis tilaisuus. Raumalainen Tukimet lahjoitti viisi Mauno-rollaattoria Lukko-perheen senioreille.
Omansa saivat mestarikiekkoilijat Teppo Rastio, Pentti Jokinen ja Helkko Stenvall, ikikannattaja Inga Helimo ja Kiekkoilun Tuen ex-puheenjohtaja Pertti Halminen.
”Mauno on julkisen sektorin markkinajohtaja. Jo keväällä päätimme, että teemme Lukon mestaruuden kunniaksi sinikeltaisia rollaattoreita. Kun tällaisen näkee, tietää, että on kyse Lukko-legendasta”, sanoi Tukimetin myynti- ja markkinointijohtaja Mikko Koivisto.
Matka Turkuun sujui yllättävän sujuvasti viikonloppuna. Kasitien uudet ohituskaistat oli saatu valmiiksi ja satasen nopeusrajoitukset palautettu liikennemerkkeihin.
Positiivinen yllätys oli myös Turun kaupunginteatterin Nokia. Hienosti olivat ammattilaiset saaneet koostettua aiheesta kiinnostavan näytelmän, vaikka asiaa, tekstiä, puhelintekniikkaa ja henkilöitä oli runsaasti.
Rauman Merimäellä tehtiin historiaa, tai otettiin ainakin askel kohti jännää tulevaisuutta: etäluotsausta. Siihen on vielä vuosia matkaa, mutta tutkimus- ja kehitystyö on käynnissä monilla rintamilla.
Tavoitteena on, että osa luotseista voi työskennellä turvallisesti maissa. Silloin ei olisi tarvetta kiivetä kutterista suuriin laivoihin rajussa aallokossa.
Istlab-projektin osana toteutettiin kuusi onnistunutta simulaatiota sääilmiöiden ja paikkatiedon häiriöiden vaikutuksista luotsien toimintaan etäluotsaustilanteessa. Hankkeen tuloksia esitellään marraskuun alussa Älykkään merenkulun symposiumissa, kun juhlistetaan raumalaisen merenkulkualan koulutuksen 140-vuotista taivalta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.