RMC:n operatiivinen johtaja Ville Laaksonen "show roomissa", jossa ministeriseurueelle esiteltiin Rauman telakan osaamista muun muassa jäänmurtajakauppojen toiveissa.
Länsi-Suomi uutisoi RMC:n tuoreimmista kuulumisista viime viikolla. Talousahdinkoa helpottaa asiakkaiden kanssa sovittu maksuaikataulujen rukkaus. Laivatilauksille tyypillistä on, että kulut alkavat juosta heti projektin alussa, mutta maksut painottuvat loppupäähän.
RMC:n operatiivinen johtaja Ville Laaksonen kertoi, että syksystä tulee hektinen. Lohkotehtaalla siirrytään laajaan kolmivuorotyöhön, jotta samanaikaisesti rakennettavat kaksi Tasmanian-laivaa saadaan suunnitelmien mukaan valmiiksi. Ensimmäinen on määrä luovuttaa ensi keväänä, toinen ensi vuoden lopulla.
Neljän sotalaivan rakentaminen alkaa myöhemmin syksyllä.
RMC työllistää porttien sisällä nyt tuhatkunta ihmistä. Laaksosen mukaan vähän yli puolet on suomalaisia. Kansainvälistä touhua laivanrakennus on pitkään ollut. Rauman telakalla oli viime viikolla edustettuna 33 kansallisuutta.
Sotalaivojen lomaan RMC tavoittelee tilauskirjaansa jäänmurtajia. Pääministeri Petteri Orpo sanoi Länsi-Suomelle viime viikolla, että Suomi tarvitsee uusia murtajia – ja että ne tulisi tilata kotimaasta.
Suomi ja Ruotsi ovat suunnitelleet uuden sukupolven murtajia yhdessä. Länsinaapurilla on ostohousut jo jalassa.
”Ruotsin tarve on 2+1 jäänmurtajaa. Kisassa olemme mukana”, vahvisti Laaksonen.
RMC esitteli viime viikolla ministereille Raumalla rakennettuja jäänmurtajia ja sotalaivoja. Kenties Suomen Nato-jäsenyys poikii jotain myös Rauman telakalle korvettien jatkeeksi?
Telakalla vierailleet ministerit tukijoukkoineen ihmettelivät Rauman uutta ihmettä. Nimittäin Suomen suurinta merimetsokoloniaa. Järviluodoissa oli kesällä noin 30 000 merimetsoa.
Ihastusta merimetsosaari ei juuri herättänyt. Varsinkaan, kun telakalla työskentelevät kertoivat lintulauman ajoittain tuoksuvan kesällä.
Vieraille kerrottiin, että Rauman satama joutuu odottamaan lintujen poistumista. Vasta sen jälkeen satamasaaret voidaan ottaa hyötykäyttöön.
No, sellaista sattuu muuallakin.
Lokit estivät Prisman rakentamisen. Sellaisen otsikon voisi naputella ja katettakin löytyisi.
Osuuskauppa Suur-Savo vetäytyi viime talvena hankkeesta, jossa tarkoituksena oli rakentaa uusi isompi Prisma lähemmäksi Mikkelin keskustaa. Tontin rakentamisalue pieneni parilla hehtaarilla, kun naurulokkien tarpeet otettiin ”riittävällä tavalla huomioon”. Siksi Prisma olisi pitänyt rakentaa kahteen kerrokseen.
Olihan siinä toki muutakin. Ely-keskus vaati, että veturitallit suojellaan kokonaan, eikä vain osin kuten Suur-Savo ja kaupunki olivat sopineet.
Yhdessä nämä tekijät nostivat kustannusarviota puolella, alle 40 miljoonasta 60 miljoonaan euroon.
Viikko sitten kirjoitin, että joku voi vanhasta muistista pitää Raumaa kokoaan suurempana. T&T-lehdessä oli sopivasti juttu siitä, miten vuoden 1960 suurimmat kaupungit ovat kasvaneet. Rauma oli silloin neljästoista, nyt 29:s.
Rauma on kasvanut, muttei samaa vauhtia kuin monet muut. Lehden arvioon on helppo yhtyä: “Rauma ja Pori kärsivät oman laaja-alaisen yliopiston puutteesta”.
Vain yksi 60-luvun suurimmista kaupungeista on kuihtunut: Kemi.
Kaupungit tukevat miljoonilla jääkiekkoseuroja, kerrottiin Satakunnan Kansan jutussa.
Porin kaupunki avitti avokätisesti Ässiä, kun seurayhtiöllä oli vaikeuksia lyhentää halliremontin lainaa. Pori osti Ässät ulos puolella miljoonalla, hoitaa lainan loppuun – ja antaa Ässien pelata ja pyörittää bisnestä hallissa sangen edullisella vuokrasopimuksella.
Raumalla Lukko on maksanut isomman osan halliremonteista, mutta kaupunki on kantanut isohkon korren kiekkokekoon. Myös Raumalla Lukko saa jäähallin käyttönsä huokeaan hintaan pitkällä sopimuksella.
Kummassakin kaupungissa nähdään menestyvän jääkiekkoseuran arvo. Lukon liigajoukkueen kotiotteluissa oli viime kaudella noin 140 000 katsojaa, Ässien kotipeleissä vielä enemmän.
Jos kaupungit saisivat valita, minkä lajin pääsarjaan oman joukkueensa haluaisivat, niin jääkiekko olisi varmasti ykkönen. SM-liigan huomioarvo on omaa luokkaansa.
Enemmän huomiota keräsi SK:n toinen uutinen tästä aiheesta. Lehti oli käynyt läpi Porin ja Rauman aitiotarjoilujen kuitteja läpi. Porissa eräässä matsissa juotiin noin 80 alkoholiannosta ottelun aikana, Raumalla 127 annosta!
Sen verran olen kiekkoa aitioparvilla katsonut ja vieraita isännöinyt, että noin käsittämätön määrä ei todellakaan ole normaalia.
Miksi valtion velkaantuminen pitää saada kuriin? Vastaus on lopulta simppeli. Jos perheellä on ylisuuri asuntoluotto ja korot nousevat jyrkästi, niin lisääntyneet lainanhoitokulut ovat muusta elämisestä pois.
”Vetämämme velkareki on kasvattamassa korkomenot jopa neljään miljardiin euroon vaalikauden loppuun mennessä. Sillä rahalla voisi palkata lähes 80 000 lähihoitajaa tai lähes 60 000 opettajaa”, sanoi pääministeri Petteri Orpo viime viikolla Raumalla.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.