Ruotsi ja Tanska ovat kylmiä kovia mittareita Suomelle, sanoi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) Raumalla lauantaina.
”Viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 40 prosenttia. Ruotsissa se on 60, Tanskassa 80. Suomen elinkeinorakennetta pitää pystyä muuttamaan niin, että saavutamme Ruotsin ja Tanskan. Kyse on miljardeista euroista vuosittain”, sanoi Skinnari.
Niitä miljardeja tarvittaisiin kipeästi, jotta pystymme pitämään kiinni pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallista.
Ministeriä harmittaa, kun korona pitää miehen kotimaassa.
”Maailmalla mennään jo. Keskustelu ei ole ei enää pelkkää koronaa, vaan katse on tulevaisuudessa ja kauppaa tehdään. Suomella on nyt paljon mahdollisuuksia. Maapallo sähköistyy ja esimerkiksi 5G:ssä tehdään ratkaisuja teollisuudelle ja satamille. Markkinat jaetaan uudelleen 10-15 vuodeksi. Nyt pitää olla hereillä ja proaktiivinen”, Skinnari tuskaili.
Ministerin mielestä olemme Suomessa ”yliohjelmoineet” itsemme.
”Hyville hankkeille joudumme etsimään rahaa eri ohjelmista ja instrumenteista, kun joustavammissa kilpailijamaissa löytyy ratkaisuja nopeasti. Vientimme pitäisi olla yritysvetoisempaa. Vain sellaista voi myydä, jolla on Y-tunnus takana”, kuvasi Skinnari.
Hän kertoi pyytäneensä Suomen lähetystöjä kokoamaan tietoa paikallisesta kysynnästä.
”Team Finland ei toimi, jos teemme vienninedistämismatkoja vain suomalainen tarjonta edellä. Ensin pitää kartoittaa kysyntä eri markkinoilla”, näkee Skinnari.
Skinnaria selvästi risoo puhe Sanna Marinin (sd.) hallituksen yritysvastaisuudesta.
”Olemme investoineet infraan ja koulutukseen, tukeneet yrityksiä. Esimerkiksi teollisuuden sähköveron alennus oli merkittävä”, sanoi Skinnari, joka on puolueensa toinen varapuheenjohtaja.
”Saksa, Tanska ja Ruotsi menestyvät erittäin hyvin vastaavalla verotuksella. Kilpailukyky on laajempi asia. Ei Suomi voi hinnalla kilpailla. Jalostusarvoa tulee nostaa. Myös yritysten sisäisessä logistiikassa on vielä paljon tekemistä”, tuumi demariministeri.
Oikeistodemariksi arvioitu Skinnari lupaa tehdä kaikkensa vientikauppojen avittamiseksi.
”Nyt on momentum, sillä koronaelvytysrahaa on valtava potti. Etsimme aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä ja laajempia kokonaisuuksia Pohjoismaiden, Saksan ja Ranskankin kanssa”, hän kertoi.
Mainittakoon vielä, että Skinnari on entinen liigakiekkoilija.
"Reippaan junnuissa kyyti oli aina kylmää Äijänsuolla. Lukon seiskakolmoset olivat tosi kova ikäluokka", hän kehuu ja mainitsee olleensa Tuomas Grönmanin pakkiparina poikamaajoukkueen leirillä.
Länskäri kertoi viime viikolla, että Erika Vikman vaihtuu Annika Eklundiin Rauman kesäteatterissa. Dannyn ex-heila Vikmanin piti esiintyä ja laulaa Mitä kuuluu Marja-Leena -musiikkinäytelmässä Fåfängassa. Kun esitykset siirtyivät vuodella, ei Rauma enää Vikmanin kalenteriin sopinut.
Jos korona suo, Rauman teatterin taiteellinen johtaja Otto Kanerva on tulevana suvena neljän kesäteatterin mies.
Kanerva on toinen käsikirjoittaja Rauman kantaesityksessä, joka rakentuu Gösta Sundqvistin hiteille. Nykyisessä asemapaikassaan Hämeenlinnassa Kanerva on toinen käsikirjoittaja ja ohjaaja sekä yksi näyttelijöistä Elämältä kaiken sain -näytelmässä, joka rakentuu Pepe Willbergin hiteille.
Juvan Partalaan Kanerva ohjaa Finnvitsit, uhka idästä -näytelmän. Haminan Bastionissa menee kesällä Syntipukki, joka on Kanervan Onnellinen mies -yhtiön tuotantoa. Niin kuin myös Hämeenlinnan Uuden teatterin kesänäytelmä.
Siinä sivussa Kanerva rakentaa mökkiä kotikaupunkiinsa Valkeakoskelle.
Terveisiä vaatehuoneesta eli etätyötä on meikäläinenkin viime viikkoina enimmäkseen tehnyt. On tässäkin puolensa, mutta ehdottomasti myös ne huonot puolet.
Poikkeustilanne muistuttaa miten tyytyväisiä me maakunnissa asuvat saammekaan olla, kun esimerkiksi toimittajan (lukija voi vaihtaa tilalle jonkin muun perusammatin) palkalla pystyy helposti hankkimaan asunnon, josta järjestyy etätyötilakin muualta kuin keittiöstä tai olohuoneesta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.