Meren vuosi 2020 -teema tuli varmasti tutuksi Länsi-Suomen lukijoille, niin paperilehdessä kuin verkossa. Lahjoitimme viisi prosenttia jokaisen digitilauksen hinnasta John Nurmisen Säätiölle ja nostimme merellisiä asioita pinnalle.
Teemavuosi päättyi, mutta merellisiä aiheita käsitellään takuulla lukuisissa Länskärin jutuissa vastakin. (Rauman)meri on meille tärkeä ja rakas.
Uljaksen upotus oli iso tapahtuma Raumalla.
John Nurmisen Säätiön juuret ovat Raumalla. Johan Nurminen (John oli alkujaan kylttimaalarin moka) ryhtyi laivanvarustajaksi ja tilasi laivan. Kuunari Uljas laskettiin vesille Raumalla 1891, siis 130 vuotta sitten. Uljas purjehti Nurmisen lipun alla liki 60 vuotta.
Uljas upotettiin juhlallisin menoin 70 vuotta sitten Raumanmereen. Uljaksesta kerroimme Raumalaisessa.
Sittemmin yritys keskittyi logistiikkapalveluihin. Juha Nurmisen aloitteesta perustettiin vuonna 1992 säätiö pelastamaan Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville.
Onnibusin toimitusjohtaja Lauri Helke ryhtyi joulukuussa myös Satakunnan Liikenteen vetäjäksi. Kumpikin kuuluu samaan Koiviston Auto -konserniin, jolla on toimintaa ympäri Suomea. Satakunnan Liikenteeseen yhdistyivät aikoinaan raumalainen Oras-Liikenne ja Lauttakylän Auto.
Satakunnan Kansan haastattelussa Helke kertoi mykistyneensä, kun hän kävi katsomassa Satakunnan Liikenteen tiloja Porissa, Raumalla ja Huittisissa. Mykistyminen tapahtui viime mainitun kohdalla.
- Lauttakylän Auton vanha konttori on mahtava rakennus lasikattoineen, hienoinen johtokunnan huoneineen ja Risto Ryti -patsaineen. Mietin siinä miten Onnibus lähti liikkeelle kellarista, sanoi Helke haastattelussa.
Aluksi Onnibusilla oli pieni toimisto tamperelaisen kerrostalon kellarissa ja yksi bussi, jota perustajaosakkaat ajoivat ensimmåisellä linjalla Tampereen ja Porin välillä. Elettiin vuotta 2012. Että varsin nopeasti ketterä haastaja mullisti markkinat.
Helke ennakoi, että seuraavaksi käydään kova kisa siitä kuka myy joukkoliikenteen liput. Uuden lain mukaan Onnibus saa myydä vaikka VR:n junalippuja ja toisinpäin.
- Tulevaisuudessa kisa käydään siitä kenen sovellus on ladattuna jokaisen suomalaisen kännykkään. Kenen applikaatiosta löytyy paras valikoima ja paras käyttäjäkokemus, visioi Helke.
Siihen kisaan saattaa ilmaantua globaaleja jättejä kuten Apple tai Google.
Applen kun mainitsin: jenkkibrändi on kovassa huudossa puhelinmarkkinoilla. Telian viime vuoden kymmenen myydyimmät luurimallin listalla on kolme "omppua": 1 Samsung Galaxy A20e, 2 Apple iPhone 11, 3 Apple iPhone SE (2020), 4 OnePlus Nord 5G, 5 Samsung Galaxy A40, 6 Samsung Galaxy A51 5G, 7 Samsung Galaxy A51, 8 Samsung Galaxy S10, 9 Huawei P Smart, 10 Apple iPhone 7.
DNA:n vastaavalla listalla oli viisi Samsungia, neljä Applea ja yksi Huawei.
Telian kärkikympissä oli kolme Samsungia, kolme Applea sekä yksi OnePlus, Huawei, Honor ja sijalla 10 Nokia 130.
Pian jonnet ei enää muista aikaa, kun Nokia oli merkkien merkki.
Tomi Suvannosta maalataan muotokuva kaupungintalon seinälle ripustettavaksi. Suvanto lienee tämän perinteisen arvostuksen osoituksen ansainnut. Hän on tuurannut kaupunginjohtajia viime vuosina moneen otteeseen. Jotkut pitävät kovana tällaisten taulujen hintaa (20 000 euroa plus raamit). Senkin ymmärrän.
Taulun Tompasta maalaa porilainen Pasi Tammi. Nimimies näyttää olevan, porilaislähtöisellä Tammella on ollut töitä monissa kuuluisissa taidemuseoissa.
Taiteilijan kotisivuilla on esillä Tammen töitä. Maalauksissa ihmiset näyttävät kärsiviltä, toiset kuolevilta tai jo luurangoilta. Pysäyttävät varmasti museo- tai galleriakierroksella.
Ehdin jo hämmästyä, kunnes löysin myös näitä tilaustöitä. Tammen maalaamat muotokuvat ovat tyylikkäitä ja kyllä niistä kohteet tunnistaa. Tyytyväisiltä, pitkän päivätyön tehneiltä vaikuttavat. Eläväisiltäkin.
Viisikymmentä vuotta olen katsonut Lukon pelejä Äijänsuon jäähallissa. Ikimuistoisia iltoja olemme yhdessä eläneet.
Viime keskiviikkona tuli taas uusi kokemus, kun seurasin liigamatsia liki tyhjässä hallissa. Liigan tilastojen mukaan katsojia oli yksi (1), mutta olihan meitä paikalla joitakin kymmeniä.
Lukko kun sai monen muun liigaseuran tavoin viranomaisilta hyväksynnän näkemykselleen, että ravintola se on halliravintolakin. Lippuja ei myyty, mutta kausipaikoille pääsi. Sama on käytäntö ensi perjantain Kärpät-ottelussa.
Taas kerran tuli todistettua miten olennainen osa ottelutapahtumaa yleisö on.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.