Vanhastaan Turkua pitää Suomen toiseksi tai kolmanneksi suurimpana kaupunkina. Oikeasti se on vasta kuudes.
Turun Sanomat otti viime viikolla ilon irti, kun Turku ylitti 200 000 asukkaan rajan. Turkkarin otsikko julisti, että ”Kaikki eivät voi syntyä Turussa, mutta onneksi tänne voi muuttaa”.
Vanhastaan Turkua pitää Suomen toiseksi tai kolmanneksi suurimpana kaupunkina. Oikeasti se on vasta kuudes.
Helsinki on aivan omilla luvuillaan. Espoolaisia on jo yli 300 000. Tampere rikkoo pian 250 000:n rajan, samoin Vantaa. Myös Oulu meni kuntaliitoksilla Turun edelle.
Turkkari tiesi muuten kertoa, että Pohjoismaissa yli 200 000 asukkaan kaupunkeja on eniten Suomessa. Ruotsissa niitä on neljä, samoin Tanskassa, mutta Norjassa vain kaksi.
Arvelen, että Rauman sijoitus on alhaisempi kuin monet raumalaiset luulevat.
Muualla Suomessa on tehty kuntaliitoksia niin, että yli 50 000 asukkaan kaupunkeja on ainakin kaksikymmentä. Esimerkiksi Kouvola, Hämeenlinna, Seinäjoki, Rovaniemi, Mikkeli, Porvoo ja Salo.
Rauman vajaat 39 000 asukasta riittää enää nippa nappa 30 suurimman joukkoon. Edellä ovat muun muassa Kotka, Kokkola, Hyvinkää, Lohja, Järvenpää, Nurmijärvi, Kirkkonummi ja Tuusula.
Takaa tulee sellaisia kuin Kerava, Kaarina, Nokia, Ylöjärvi ja Kangasala.
Rauman kokoluokassa kasvavat ilman kuntaliitoksia lähinnä Helsingin, Tampereen ja Turun lähellä sijaitsevat kaupungit.
Väkilukutilastoja tiirailin, kun Äijänsuolla tuli taannoin puhetta siitä millä tasolla Pallo-Iirojen miesten edustuksen kuuluisi pelata. Toisten mielestä Ykkösessä, ihan ehdottomasti.
Veikkausliigassa ja Ykkösessä pelaa yhteensä 24 joukkuetta. Tilastopohjalta Rauman paikka ei edellä kerrotun jälkeen näytä mitenkään selviöltä. Varsinkaan, kun ottaa kasvukaupunkien ikärakenteen huomioon.
Realistisena tavoitteena Ykköstä silti on yhä pidettävä. Kahdella korkeimmalla tasolla on kuitenkin joukkueet Maarianhaminasta, Valkeakoskelta, Raaseporista ja Pietarsaaresta.
Ja onhan näillä tilastoilla ihan oikeaakin merkitystä. Vaikkapa silloin, kun kauppaketjut miettivät uusien myymälöiden paikkoja.
Kauppakeskus Potkuriin tuleekin uusi myymälä syksyllä. Normal aloittaa lokakuussa Cubukselta vapautuneissa tiloissa.
Entisen Bik Bokin liiketila sen sijaan on ilmeisesti edelleen vapaana.
Presidentti Afrikasta? Martti Ahtisaari oli Suomen ensimmäinen suoralla kansanvaalilla valittu presidentti. ”Mara” ei ollut aktiivinen kotimaan politiikassa, vaan oli tehnyt uraa ulkomailla. Hän oli pitkään suurlähettiläänä Afrikassa. YK-valtuutettuna hänellä oli iso rooli Namibian itsenäistymisessä.
Myös ex-pääministeri Jutta Urpilainen on kasvanut poliittista korkoa Afrikassa. Urpilainen on työskennellyt EU-komissaarina vuodesta 2019. Afrikka on keskeinen osa hänen toimenkuvaansa.
Syyskuun puoluekokouksessa Urpilainen valittaneen demarien presidenttiehdokkaaksi.
Samassa kokouksessa valitaan uusi puheenjohtaja Sanna Marinin tilalle. Vastakkain ovat ”nainen vasemmalta” ja ”modernin työväenpuolueen mies”. Siis Krista Kiuru ja Antti Lindtman.
Robert Finlay esiintyi Rauma Bluesissa.
Rauma Blues täydensi kaupungin onnistuneiden kesätapahtumien listaa. Tätä kirjoittaessani ei ole virallista tietoa yleisömäärästä, mutta kovin tyytyväisiltä järjestäjät lauantai-iltana teltalla vaikuttivat.
Silmämääräisen arvion mukaan porukkaa oli enemmän kuin viime vuosina.
Poikkeusta ei tehnyt Festivokaan. Rauma-sali myytiin loppuun musiikkiviikon Kunniavieras -konserttiin, jossa esiintyivät oman kaupungin ”pojat” Aarne Pelkonen ja Ralf Gothoni.
Valokuvasuunnistuksen ensimmäinen rasti vanhan kirkon raunioilla.
LS-valokuvasuunnistus sai taas satoja ihmisiä nousemaan pyörän selkään, kiertämään Raumaa ja löytämään rasteja.
Rauman Ladun aktiivit olivat jälleen keksineet ajankohtaisia rasteja. Reitillä näimme muun muassa Kanalin kunnon ja omistajaa vaihtaneen Merikylpylän. Mainio oivallus oli ajattaa fillaristit purettavien koulujen välistä ohi pian jo valmistuvan uuden koulun.
"Satalinnassa asuvat haravalla marjoja poimivat ovat löytäneet itäisen kaupunginosan metsät. Tulevat melkein talojen ja mökkien pihoille. Tarkoittaako tämä nyt sitä,että me jotka vielä itse pääsemme poimimaan marjamme joudumme ne ostamaan vastaisuudessa", kysyi lukijamme.
Uutta ilmiötä ovat taatusti ihmetelleet muutkin. Polproduct-niminen firma majoitti noin 250 ulkomaalaista marjanpoimijaa Harjavaltaan. Satalinnasta lähtee aamuisin yli 50 autoa ympäri seutukuntaa. Ahkerat ukrainalaiset ja thaimaalaiset tekevät metsissä pitkää päivää tienesteille päästäkseen.
Kausityö jatkuu mahdollisesti syyskuun puolelle. Mustikan jälkeen kerätään puolukkaa.
”Olen ollut käsityksessä, että Länsi-Suomi on poliittisesti sitoutumaton lehti. Siihen nähden on outoa, että kansanedustaja Matias Marttinen saa lehdessä aivan avoimesti suoltaa kokoomuksen puoluepropagandaa (LS 5.8.). Puoluepolitiikan ei pidä näkyä sen sivuilla näin räikeästi”, purnasi lukijamme.
Tässä on tarpeen huomauttaa eri juttutyypeistä.
Kyse ei ollut uutisjutusta, vaan kolumnista, jossa kirjoittaja esittää oman mielipiteensä. Kokoomuksen ryhmyrinä Marttinen tietenkin tarkastelee asioita kokoomuslaisesta näkökulmasta.
Sitoutumattomuuden henkeen kuuluu, että sama mahdollisuus tarjotaan muiden puolueiden kansanedustajille. Kristiina Salosen ja nyt Juha Viitalan kolumneissa kuuluu demarien ääni. Ja Eeva Kalli katsoo maailmaa keskustalaisen silmin.
Viikon varrelta -kolumnejakaan ei tulisi tulkita Länsi-Suomen kannanotoiksi. Nämä mietteet ja havainnot ovat henkilökohtaisia. Lehden linjaukset löytyvät pääkirjoituksista.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.