Helsingin käräjäoikeus on tuominnut 21-vuotiaan miehen vankeuteen S-Pankin asiakkaisiin kohdistuneesta rikollisesta tietojenkalastelusta. Kyse on tapauksesta, josta Länsi-Suomikin uutisoi kesäkuussa: Valtavan verkkohuijausvyyhdin tutkinta lähti liikkeelle pimeistä ja irrallisista pisteistä – yksi niitä yhdistämässä olleista oli raumalaispoliisi Jami Toivonen
Oikeuden tuomion mukaan mies lähetti pankin asiakkaille kalasteluviestejä, joissa olevasta linkistä avautui S-Pankin verkkosivuston näköiset sivut. Mies pääsi oikeuden mukaan käsiksi asiakkaiden tileille, kun he kirjasivat tietojaan huijaussivustolle eivätkä todelliseen S-Pankin verkkopankkiin.
Syytteiden perusteella miehen lähettämät tekstiviestit antoivat vaikutelman, että asiakkaalla oli kiire toimia estääkseen pankkitilinsä väärinkäyttö. Pankin asiakkaista osa sai oikeuden mukaan tekstiviestit puhelimeensa samaan viestiketjuun kuin viestit, jotka tulevat oikeasti S-Pankilta.
Kaikkiaan huijauksia oli yli 400, oikeuden asiakirjoista ilmenee. Syytteiden mukaan petoksilla vietiin lähes 2,4 miljoonan euron edestä asiakkaiden varoja, mutta käräjäoikeuden asiakirjoista ilmenee, että osa siirroista saatiin lopulta estettyä. Lopullinen asiakkaille aiheutunut vahinko oli tuomion perusteella silti miljoonaluokkaa.
Teot ajoittuvat vuoteen 2022.
Syytetty kiisti rikokset
Itse huijaukset olivat oikeudenkäynnissä riidattomat. Oikeudessa oli kyse siitä, oliko syytteet saanut mies huijausten takana.
Suuri osa käräjäoikeudessa käsitellystä näytöstä oli luonteeltaan teknistä. Näyttö perustui laite-etsinnöistä ja verkkosivustoilta kerättyyn tietoon sekä niistä tehtyyn analyysiin.
Syytetty itse kiisti oikeudessa syyllistyneensä rikoksiin ja vetosi muun muassa siihen, ettei hänellä ollut teknistä osaamista toteuttaa huijaukset. Mies vetosi myös siihen, että joku olisi toiminut hänen nimissään käyttäen hänen hallussaan olleita laitteita miehen tietämättä.
Käräjäoikeus kuitenkin arvioi, että miehen syyllisyydestä kertyi riittävä näyttö. Oikeus piti uskottavana muun muassa oikeudessa todistajana kuullun poliisin lausuntoa siitä, että epäilty olisi hankkinut huijaukseen käytettävän tekniikan ostopalveluna.
Hallusta puhelimia, joilla oli lähetetty massaviestejä
Miehen hallusta löytyi muun muassa puhelimia, joista oli oikeuden mukaan lähetetty yli 80 000 tekstiviestiä muutaman kuukauden sisällä. Puolestaan puhelimet, joista huijauksissa käytetyt viestit oli lähetetty, olivat poliisin mukaan paikantuneet samaan paikkaan kuin missä epäilty oli ollut.
Lisäksi oikeudessa kiinnitettiin huomiota siihen, että miehen kotoa löytyneet laitteet olivat olleet tekemisissä sellaisten yritysten kanssa, joiden käyttöön huijauksessa käytetyt verkkosivut oli rekisteröity.
Oikeuden mukaan huijauksessa käytettyjen sivustojen verkko-osoite oli samankaltainen kuin S-Pankin sivusto. Syytteiden mukaan huijauksessa käytettiin valeosoitteita, kuten S-pankki-fin.com ja oyj-spankkioy.com. Sivustoja ei käräjäoikeuden aineiston perusteella ollut rekisteröity Suomeen.
Oikeus määräsi korvaamaan vahingot
Käräjäoikeus tuomitsi Jonis Abdi Guledin törkeistä maksuvälinepetoksista viideksi vuodeksi vankeuteen. Lisäksi oikeus velvoitti Guledin korvaamaan uhreille näiden kärsimän taloudellisen vahingon. Korvaussummat vaihtelivat pääosin muutamasta satasesta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Guledille langetettiin maksettavaksi yli 1,1 miljoonaa euroa uhrien kokemasta taloudellisesta vahingosta. Summasta suurin osa, yli 520 000 euroa, on suunnattu S-Pankille.
Syyttäjät vaativat hänelle rangaistuksen koventamista sillä perusteella, että rikos olisi tehty osana järjestäytynyttä rikollisryhmää. Oikeus ei kuitenkaan hyväksynyt koventamisperustetta.
Markku Uhari, STT
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.