Järviluotojen merimetsoyhdyskunta (kuvassa) kasvoi yli 2 100 pesällä ja oli suurin Suomesta tunnettu lintuyhdyskunta.
Suomen rannikolla pesivien merimetsojen määrä nousi tänä kesänä uuteen ennätykseen.
Pesiä laskettiin vajaat 28 000, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna ja tuhatkunta enemmän kuin aiempana ennätysvuonna 2018.
Luvut perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) merimetsoseurantaan. Niistä selviää myös, että joka neljäs Suomessa pesinyt merimetso pesi Rauman Iso ja Vähä Järviluodoissa.
Vielä kesäkuussa ennakoitiin, että Raumalla olisi pesinyt jopa joka kolmas Suomen merimetso (LS 15.6.). Tuolloin ei kuitenkaan ollut tiedossa, että koko rannikon kanta olisi kasvanut ennätyksellisiin lukemiin.
Kasvu keskittyi Selkämerelle ja Suomenlahdelle
Uuden huippuvuoden taustalla on Syken mukaan ainakin kaksi oleellista tekijää.
– Edeltävä talvi oli keskimääräistä lauhempi Euroopassa, mikä on edesauttanut merimetsojen selviytymistä talven yli ja voinut vaikuttaa kannan kasvuun myös Suomessa, sanoo tutkija Pekka Rusanen Syken tiedotteessa.
– On myös mahdollista, että muissa Itämeren maissa syntyneitä merimetsoja on siirtynyt pesimään meille.
Merimetsokanta ei kasvanut rannikkoalueella tasaisesti, vaan kasvu keskittyi Selkämerelle ja Suomenlahdelle. Esimerkiksi Merenkurkussa pesimäkanta puolestaan pieneni.
Yhteensä 68 saarta tai luotoa
Vuodesta 2015 lähtien merimetson pesien määrä on pysynyt Suomessa melko vakaana ja vaihdellut noin 24 000 ja 27 000 pesän välillä. Vuotuiset vaihtelut ovat kuitenkin alueellisesti suuria.
Noin kolmannes Suomen merimetsoista pesi Selkämerellä ja niistä kaksi kolmannesta Raumalla.
Järviluotojen pesimäyhdyskunnan suhteellinen kasvu oli rannikolla omaa luokkaansa, sillä esämäärä kasvoi lähes puolella eli 2 130 pesällä. Iso Järviluodossa pesi 5 215 ja Vähä Järviluodossa 1 615 merimetsoparia
Kyseessä on suurin Suomesta koskaan tunnettu lintuyhdyskunta (LS 15.6.).
Kaikkiaan Suomessa havaittiin 51 merimetsoyhdyskuntaa. Ne pesivät 68 luodolla tai saarella, joiden yhteenlaskettu pinta-ala koko Suomen rannikolla oli noin 60 hehtaaria.
Lisäksi seitsemän pientä yhdyskuntaa pesi merimerkkien, linjataulujen tai majakoiden rakenteissa.
Puupesinnät yleistyvät, syynä merikotka
Syken mukaan puissa pesivien merimetsojen määrä on kasvussa, ja oli tänä vuonna noin 60 prosenttia. Tämä johtuu erityisesti poikasia saalistavista merikotkista.
– Tänä kesänä 10–20 yksilön suuruisten merikotkaparvien havaittiin saalistaneen merimetson poikasia useassa suuressakin yhdyskunnassa, Rusanen kertoo.
Järviluotojen merimetsoyhdyskuntaan kohdistuu sen sijaan vähäisempi saalistuspaine, sillä saarilla merikotka pesii käytännössä yhdyskunnan sisällä.
– Pesivä kotkapari suojaa yhdyskuntaa pesimättömien nuorten merikotkaporukoiden saalistukselta.
Merimetsoyhdyskuntia häirittiin lainvastaisesti tänä kesänä ainakin Loviisassa, Porvoossa, Sipoossa, Hangossa ja Kristiinankaupungissa.
Merimetsoyhdyskuntien laskentoihin, etsintöihin ja tarkistuksiin osallistui kesällä yli 80 henkilöä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.