Keskiluokkaisen tyynenä ja rauhallisena tunnetun Syvärauman omakotialueen luonnetta kuvastaa kenties parhaiten juuri Purjehtijankatu. Syväraumanlahden rantaviivaa myötäilevä katu huokuu nimeään myöten merellisyyttä, ja merelle myös monesta rannan puoleisesta talosta näkyy. Rannan puolella sijaitsee myös vuokraomakotitalo, josta otettiin kiinni lukuisista huumaus- ja dopingaineisiin liittyvistä rikoksista epäilty 44-vuotias raumalaismies.
Kiinniotto tapahtui keskiviikkoisena iltapäivänä 21. lokakuuta 2020. Päivä oli sateinen. Kiinniottoa olivat saapuneet suorittamaan niin tullivirkamiehet tunnuksettomilla autoillaan kuin virka-asuiset poliisitkin, joiden autossa oli poliisin tunnukset.
Asunnossa oli valot ja televisio päällä, kun virkavalta käskytti miestä avaamaan oven. Mies ei kuitenkaan tullut ulos. Ensin viranomaiset koettivat saada paikalle vara-avainta, mutta tulliylitarkastaja otti yhteyden poliisin yleisjohtoon, jotta ovi saataisiin murrettua auki.
Asunnon piipusta oli alkanut nousta mustaa savua, mikä herätti tullimiehissä ja poliiseissa huolta. Ovi päätettiinkin murtaa heti. Savuun palaamme tässä jutussa myöhemmin.
Virkavalta oli ollut paikalla jo toista tuntia, kun ovi lopulta murrettiin. Mies oli kiinniottajiaan vastassa oven sisäpuolella ja avasi itse viimeisen turvalukon.
Tuosta päivästä lähtien hän on ollut vankeudessa – ja on edelleen. Mies, nimeltään Tero Tapani Aho (s. 1977), tuomittiin aiemmin marraskuussa pitkään kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen. Länsi-Suomi julkisti useiden muiden medioiden tavoin miehen nimen vakiintuneen journalistisen käytännön mukaisesti, koska kyse on vakavista rikoksista ja pitkästä vankeustuomiosta.
Miksi ja miten tämä juttu tehtiin?
Tämän jutun on tarkoitus syventää ja taustoittaa raumalaismiehen saamaa tuomiota ja siihen johtaneita rikoksia.
Rikoskokonaisuudessa on kyse huomattavan laajasta huumejutusta, jossa raumalaismiehen lisäksi tuomittiin kaksi muutakin miestä mittaviin vankeusrangaistuksiin: 25-vuotias lahtelaismies, Jussi Sakari Nyman, sai yhdentoista vuoden tuomion ja 32-vuotias mies pääkaupunkiseudulta, nimeltään Henry Mikael Vahlbäck, kymmenen vuoden tuomion. Lisäksi jutussa määrättiin muitakin lievempiä rangaistuksia.
Suuren mittakaavan huumausainerikoksia voidaan pitää yhteiskunnallisesti merkittävinä rikoksina, joilla on vaikutuksia lukuisiin ihmisiin.
Tässäkin jutussa kyse on Tor-verkossa käydystä huumekaupasta, jonka myötä huumeita on lähetelty käyttäjille ympäri Suomen. Huumekauppa siirtyykin kaduilta yhä enenevissä määrin verkkoon, jossa käyttäjät voivat asioida anonyymisti.
Paikallisesta näkökulmasta juttu osoittaa, miten valtakunnan tasolla merkittävät huumausainejutut voivat kytkeytyä myös Rauman kaltaiseen kaupunkiin.
Tämän artikkelin tiedot perustuvat oikeuden asiakirjoihin sekä Tullin suorittamasta esitutkinnasta koostettuun esitutkinta-aineistoon, josta ovat myös kuvituksena käytetyt kuvat. Yhteensä materiaalia on satoja sivuja.
"95g speedoa" tarkoitti miehen mukaan uimahousuja
Heippa. Joko oot miettinyt miten otetaan rauman paska amfetamiinikauppa haltuun? Pitäis vaikka 20-30g viikossa myydä niin sais vähän extra rahaa.
Näin Aho kirjoitti toiselle raumalaismiehelle WhatsAppissa toukokuun lopulla 2019. Kyseinen mies sai samassa oikeuskäsittelyssä kahdeksan kuukauden vankeusrangaistuksen kahdesta huumausainerikoksesta. Kutsutaan häntä tässä Ramiksi. Se ei ole hänen oikea nimensä.
Kesäkuussa vaihdetuista viesteistä selviää, että Aholla on ollut pääsy peräti kuuteen kiloon amfetamiinia: varmaan aika kauan on tota samaa kun sitä on 6kg, hän kirjoitti Ramille.
Kun tullimies kysyi häneltä asiasta kuulusteluissa, hän totesi, että kuusi kiloa on ollut "saatavilla, mutta ei hallussa". Onhan sitä kenellä vaan saatavilla, Aho kuvaili.
Ramille hän kehui yhdessä viestissä, että hänellä on 95 grammaa "speedoa". Nopeuteen liittyvät lempinimet ovat amfetamiinille tyypillisiä: vauhti, vikkelä, spiidi.
Kun Aholta kysyttiin kuulusteluissa kyseisestä viestistä, hän väitti, ettei tiedä mitä edes tarkoitti viestissä speedolla.
– Mitä speedo sinun mielestä voisi tarkoittaa? kuulustelija kysyi.
– Uimahousumerkki, mies vastasi.
– Mitä tälle 95 gramman amfetamiinimäärälle tapahtui?
– Olen saattanut itse käyttää kaiken, en muista. Eikä siinä puhuttu amfetamiinista vaan speedoista.
Bitcoin-siirrot yhdistivät nimimerkit tekijään
Samanlainen välttely ja epätietoisuus – tai ainakin epätietoisuuden esittäminen – toistuu läpi kuulustelupöytäkirjan. Aho myönsi hyvin ohuelti mitään niistä teoista, joista tulli häntä esitutkintansa perusteella epäili.
En muista tollaista, puolitoista vuotta vanha keskustelu.
Tämä on taas sellainen keskustelu mitä ei pitäisi olla olemassakaan.
En muista sitäkään.
En osaa vastata.
Vastaavia lauseita löytyy pöytäkirjoista pilvin pimein. Todisteet kuitenkin puhuivat voimakkaasti Ahoa vastaan.
Kuten laittomien aineiden kaupassa usein, jäljille päästiin seuraamalla rahoja. Ensimmäisenä epäiltiin törkeää dopingrikosta, johon nimimerkkien Boom! ja herbamedicus2 katsottiin syyllistyneen myymällä Tor-verkossa Silkkitiellä huomattavan suuret määrät dopingaineita vuosina 2014–2018.
Kauppaa Silkkitiellä käytiin virtuaalivaluutta Bitcoinilla, ja kyseiset käyttäjänimet siirsivät Bitcoineja yli 100 000 euron arvosta Coinmotion.com -palveluun, jonka kautta bitcoineja voi muuttaa tavalliseksi valuutaksi, kuten euroiksi. Palveluun kirjatut vastaanotto-osoitteet kuuluivat Tero Aholle.
Kyseisiltä tileiltä oli myös siirretty rahaa Ahon pankkitileille yhteensä 97 000 euron arvosta.
Samalla tulli epäili käyttäjänimen horsepower syyllistyneen huumausainerikoksiin ostamalla Silkkitieltä huumausaineita.
Kyseinen nimimerkki vastaanotti bitcoineja samasta Coinmotion.com -palvelusta, ja tullin pyytämien tietojen mukaan myös näissä ostoissa tekijänä oli Tero Aho. Niinpä hänen osattiin epäillä olevan myös horsepower-nimimerkin takana.
"Hagman" ja "Autobahn" löysivät yhteisen sävelen
Dopingainemyyntien kautta löytyi myös kytkös siihen törkeään huumausainerikoskokonaisuuteen, josta Aho viime kädessä merkittävimmän osan vankeusrangaistuksestaan sai.
Tässä kuvaan astuu vielä yksi nimimerkki: Hagman.
Ahon tavoin jutussa 10 vuoden vankeusrangaistukseen tuomittu Henry Vahlbäck oli oman kertomansa mukaan tutustunut Hagman-nimimerkkiä käyttäneeseen dopingainemyyjään vuonna 2018 ostaessaan häneltä hormoneja omaan käyttöön. He olivat vaihtaneet Wickr-sovelluksessa paljonkin viestejä, ostotapahtumien lisäksi arkisistakin asioista.
Jossain vaiheessa puheeksi oli tullut Vahlbäckin oma kokaiinin käyttö. "Hagman" oli tuolloin kertonut mahdollisesta kiinnostuksestaan laajentaa omaa toimintaansa dopingkaupan ulkopuolelle.
Keväällä 2020 Vahlbäck oli alkanut viestitellä nimimerkki Autobahnin kanssa. Autobahnin on sittemmin osoitettu olleen Jussi Nyman, joka sai jutussa ankarimman tuomion ja joka pyöritti huumekauppaa verkossa valtavilla volyymeilla.
Kauppoja ei ollut syntynyt, mutta kesäkuussa 2020 Hagman oli ilmoittanut olevansa kiinnostunut Autobahnin tarjouksesta ja sanonut voivansa rahoittaa ensimmäisen erän ja hoitavansa myynnin.
Vahlbäck oli toiminut viestien välittäjänä ja neuvotellut isompien erien ostamisesta Nymanilta. Ensimmäisessä erässä kyse oli kilosta MDMA:ta eli ekstaasia, kilosta amfetamiinia ja tuhannesta ekstaasitabletista, jotka maksoivat yhteensä 40 000 euroa.
Syyttäjä katsoi useista eri todisteista saadun näytön perusteella, että Hagman-tilin takana oli Tero Aho. Kotietsinnässä löytyi muun muassa muistilappuja, joissa oli Hagman-tiliin liittyviä salasanoja, ja tilin toiminta loppui samoihin aikoihin, kun Aho otettiin kiinni.
Lisäksi hänen puhelimiinsa ja tietokoneisiinsa tehdyillä laite-etsinnöillä löytyi tietoja, joilla oli päästy kirjautumaan kyseiselle tilille. Aho itse kiisti, että hän olisi nimimerkin takana ja väitti, että joku muu henkilö on saattanut käyttää hänen laitteitaan.
Käräjäoikeudelle ei kuitenkaan jäänyt epäilystä siitä, etteikö Aho olisi ollut Hagman-profiililla toiminut henkilö.
"Länsimetro" sai alkunsa Helsingistä noudetusta erästä
Netissä käydystä viestittelystä siirryttiin varsin konkreettisesti fyysiseen maailmaan kesäkuun viimeisenä päivänä 2020. Tuolloin Aho nouti yllä mainitun erän huumeita kolmesta eri maastokätköstä Helsingin Viikistä.
Ahon käynti Helsingissä osoitettiin esitutkinnassa ja oikeudessa muun muassa Ahon puhelimen paikannustiedoilla. Myös Ahon pankkikorttia käytettiin samana päivänä Lohjan ABC:llä.
Hänen hallustaan löydetyt ja hänen myymänsä huumausaineet ovat myös vastanneet Nymanin Autobahn-nimimerkillä myymiä huumausaineita, joten oikeudelle ei jäänyt varteenotettavaa epäilystä siitä, etteikö Aho olisi noutanut huumeita Helsingistä.
Pian noudon jälkeen alkoi kyseisten huumeiden myyminen. Se tapahtui Ahon 2.7.2020 Sipulimarket-sivustolle perustaman Länsimetro-nimimerkin kautta. Vahlbäck pyysi Ahoa luomaan nimimerkin, ja todistelun perusteella Aho toimi myös nimimerkillä myytyjen huumeiden pakkaajana ja postittajana.
Todistelun mukaan Aho ja Vahlbäck ehtivät myydä Sipulimarketin kautta ainakin lähes 1,4 kiloa amfetamiinia, 215 ekstaasitablettia, yli 400 grammaa MDMA:ta ja seitsemän grammaa kokaiinia. Lisäksi Ahon todettiin levittäneen näitä huumausaineita myös ilman Sipulimarketia, ainakin jutussa tuomitulle "Ramille".
Sekavat kuukaudet ennen kiinniottoa
Lokakuiseen kiinniottoon johtaneet kuukaudet kaiken kaikkiaan näyttävät Ahon elämässä olleen melko sekavia.
Satakunnan käräjäoikeuden hänelle määräämistä tuomioista selviää, että heinäkuussa hän pahoinpiteli entisen aviopuolisonsa ja elo-syyskuussa hän uhkasi tätä viestein ja suusanallisesti tehostaen uhkaustaan myös teleskooppipatukalla.
Syyskuussa määrätyn lähestymiskiellon selostuksen perusteella Aho alkoi kesän aikana oleskella ex-puolisonsa kotipihalla ja viestien sisältö muuttui aiempaa aggressiiviseksi.
Elokuun alussa hän syyllistyi rattijuopumukseen, kun hänen veressään todettiin ajon jälkeen olleen amfetamiinia. Se todettiin niinsanotulla tikkutestillä.
Rattijuopumuksella oli lopulta merkittävää todisteluarvoa myös törkeän huumausainerikoksen kannalta. Ahon piti nimittäin hakea elokuussa vielä yksi huume-erä Helsingistä, mutta menetettyään rattijuopumuksen vuoksi korttinsa hän ei voinutkaan sitä hakea.
Pahoittelut hiljaisuudesta. Meni hermo kunnolla, kun hakija menetti ajokortin positiivisen tikkutestin takia. Vituttaa miten tyhmiä ihmiset on!
Näin Vahlbäck kirjoitti Nymanille kolme päivää Ahon ratista kärähtämisen jälkeen. Lisäksi Ahon puhelimesta löydettiin Wickr-keskustelu, jossa toinen osapuoli kertoi sanoneensa poliisikuulusteluissa, että amfetamiinia oli saattanut joutua hänen juomaansa "pippaloissa".
Poliisin kuulustelupöytäkirjan mukaan juuri Aho käytti tismalleen tätä selitystä. Tämäkin yhteys osoitti osaltaan, että Aho toimi Vahlbäckin ja Nymanin välillä käydyssä huumekaupassa hakijana.
Tajusi viranomaisten seuranneen
Kesän kääntyessä syksyyn viranomaiset olivat jo vahvasti Ahon jäljillä, ja Aho näyttää tietäneen sen itsekin.
Oikeuden tuomiosta selviää, että tullin väki oli syyskuun viimeisenä päivänä Raumalla suorittamassa Ahoon kohdistettua tarkkailua, koska tutkinnassa oli syntynyt epäily Raumalla toimivasta huumaus- ja dopingaineiden myyjästä.
Tarkkailu oli lopulta niin sanotusti "palanut", sillä Ahoa seurannut tulliylitarkastaja ajautui tilanteeseen, jossa Aho oli havainnut hänet.
Tulliylitarkastaja poikkesi kerrostalon sisäpihalle, mutta ei päässytkään mihinkään rappuun sisään jatkaakseen tarkkailua. Tällöin Aho kurvasi pyörällä hänen eteensä ja huusi hänelle kysyen, miksi hän kuvaa ja seuraa Ahoa.
Kotietsinnässä Ahon asunnosta löytyi myös muistilappuja, joihin oli kirjattu useita autojen rekisterinumeroita. Hän oli myös etsinyt rekisterinumeroita Fonectasta. Tämä osoitti syyttäjän mukaan Ahon pyrkineen selvittämään, oliko hän seurannassa.
Toisella kotietsinnällä löytyi jättipotti
Palataan lokakuun 21. päivään, jolloin Aho lopulta otettiin kiinni.
Kun asuntoon pitkällisen yrittämisen jälkeen päästiin, sieltä löydettiin kotietsinnän myötä suhteellisen vähäinen määrä huumausaineita: 28 grammaa amfetamiinia ja 18 grammaa MDMA:ta. Tällainen määrä sinänsä tuskin riittäisi täyttämään törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkistöä.
Viisi päivää myöhemmin tulli teki kuitenkin toisen kotietsinnän, koska se halusi varmistaa, ettei ensimmäisellä etsinnällä ollut jäänyt mitään huomaamatta.
Jotain todellakin jäi huomaamatta.
Asunnon yläkerrassa sijaitsevan saunan kiukaan pesästä löytyi nimittäin sellainen määrä huumausaineita, että sitä voi luonnehtia tullin tutkinnan kannalta varsinaiseksi jättipotiksi.
Pesässä oli kangaskassiin ja pahvilaatikoihin käärittynä yhteensä pitkälti yli kilo huumeita: 835 grammaa amfetamiinia, 215 grammaa MDMA:ta, 57 grammaa kokaiinia ja 631 ekstaasitablettia. Yhteenlaskettuna Ahon asunnosta takavarikoitujen huumausaineiden määrä ylsi tullin mukaan 1,74 kilogrammaan.
Vetosi asunnossa olleeseen toiseen henkilöön
Aho väitti kuulusteluissa, ettei hänellä ollut mitään tietoa kiukaan pesässä olleista huumeista ja kiinnitti huomiota muun muassa siihen, ettei niitä löytynyt ensimmäisellä kotietsinnällä. Hänen versionsa mukaan joku toinen henkilö oli käynyt viemässä kyseiset huumeet kiukaaseen hänen tultuaan kiinniotetuksi.
Tullin koiraohjaaja kertoi omassa todistajanlausunnossaan, että todennäköinen syy sille, miksei huumekoira haistanut kyseisiä huumeita heti oli kiukaan ilmanvaihto.
Oikeus päätyi pitämään Ahon väitteitä täysin epäuskottavina. Todistelun valossa oli oikeuden mukaan selvää, että Aho oli "ilmeisen hätäpäissään piilotellut huumausaineita kiukaaseen tulli- ja poliisiviranomaisten ollessa ovella".
Tieto kiukaaseen kätketyistä huumeista herättää myös kysymyksen asunnon piipusta nousseesta savusta.
Yrittikö Aho polttaa yli kilon huumeita ennen kuin viranomaiset pääsivät sisälle hänen asuntoonsa?
En mä usko, että se olisi jäänyt yrittämiseksi, jos olisin halunnut ne polttaa. Ja ei mulla olisi ollut varaa polttaa tollaista määrää, hän vastasi tullin kuulustelijan kysyessä asiaa.
Määrää, jota hän itse omien väittämiensä mukaan ollut kiukaaseen edes tunkenut, vaan joka oli jostain syystä päätynyt sinne hänen tietämättään.
Aho viittasi kuulusteluissa henkilöön, joka on oleillut hänen asunnossaan ja jolle huumausaineet ovat kuuluneet. Kyseiselle henkilölle olisi myös tullut asunnosta äkkilähtö jostakin syystä. Mainitsemansa ihmisen henkilöllisyyttä hän ei kuitenkaan koskaan halunnut kertoa.
Oikeus ei pitänyt kyseisiä väitteitä millään muotoa uskottavina, vaan päätyi toteamaan, että kaikki asunnosta löydetyt huumausaineet kuuluivat Aholle ja että hän oli myynyt niitä yhteistyössä Autobahn-profiilin kanssa laajamittaisesti verkossa ja postittanut niitä ympäri Suomen.
Huumausaineet olivat myös pitoisuuksiltaan tavanomaista vahvempia, ja niiden myynnillä oli tavoiteltu ja saatu huomattavaa taloudellista hyötyä. Niinpä rikosta oli oikeuden mukaan pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.
Aho määrättiin kymmenen vuoden vankeustuomion lisäksi menettämään valtiolle rikostensa tuottamat taloudelliset hyödyt. Lääke-, doping- ja huumausaineiden myynnistä koituneen rikoshyödyn yhteissumma kasvoi varsin mittavaksi, yli 500 000 euroon.
Aho on neljän muun kyseisessä jutussa tuomitun miehen tavoin ilmaissut tyytymättömyyttään käräjäoikeuden tuomioon määräajan sisällä. Niinpä tuomio ei ole vielä lainvoimainen, ja on erittäin todennäköistä, että kyseistä juttua käsitellään seuraavaksi hovioikeudessa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.