Paperiliiton ja Metsäteollisuuden sopimusneuvottelut päättyivät toistaiseksi tuloksettomina yhdentoista aikaan sunnuntai-iltana. Yksi neuvottelupöydässä istuneista on raumalainen Jouko Aitonurmi.
Hän on UPM:n Rauman paperitehtaan pääluottamusmies sekä Paperiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja.
Länsi-Suomi tavoitti Aitonurmen puoli kymmenen aikaan maanantaiaamuna Helsingistä puhelimitse.
– Aika myöhäänhän siinä meni. Oli siinä varmaan illan mittaan yritystä (saada aikaan sopu), mutta ei onnistunut, Aitonurmi kommentoi.
Onko jotain yksittäistä asiaa, joka neuvotteluissa hiertää?
– Aika pitkälti näiden kiky-tuntien ympärillähän tämä koko keskustelu pyörii.
Aitonurmen luonnehdinnan mukaan asia "edistyi tietyllä tavalla ajatuksen tasolla" kellon käydessä sunnuntai-iltana. Minkäänlaista neuvottelutulosta ei kuitenkaan paperille asti päätynyt.
Neuvotteluja jatketaan tiistaiaamuna valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla. Neuvottelujen eteneminen on Aitonurmen mukaan hidasta – on ollut jo useamman kuukauden.
– Jokainen voi miettiä, kuka tässä on se jarruttelija, Aitonurmi vihjaa työntekijäpuolen näkemyksestä.
– Sanoisin, että meidän puolella on ollut aika hyvä tahtotila siihen, että oltaisiin valmiita sopimaan. Mutta hidasta on ollut.
Kollegansa, paperitehtaan varapääluottamusmiehen Pasi Sihvosen näkemykseen paperiliittolaisten vahvasta järjestäytymisasteesta Aitonurmen on helppo liittyä. Sihvonen totesi Länsi-Suomen aiemmassa jutussa tänään, että lakkovahteja ei tehtaan portilla juuri tarvita, koska "porukka on niin luotettava".
– Näin se on. Ja uskon, että itse asiakin on sellainen, että uskoisin kaikkien ymmärtävän, mistä on kysymys. Esimerkiksi juuri kikystä on väännetty jo monta vuotta.
– Kiky on eräänlainen symboli ja tapa toimia, mikä ei oikein aikanaan ihmisille maistunut eikä maistu vieläkään. Ratkaisua haetaan nyt sitten vähän toisella tavalla.
Maanantaipäivän Aitonurmi viettää Helsingissä Paperiliiton toimistolla.
– Lähinnä tässä valmistaudutaan huomiseen päivään. Eihän tässä ehtisi kuin ajamaan Raumalle ja takaisin, sen verran kaukana ollaan, Aitonurmi hymähtää.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.