Selkämeri ei näytä vieläkään pääsevän Saaristomeren tavoin valtakunnanpolitiikan valokeilaan tai rahojen jakoon. Esimerkiksi Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa Selkämerta ei mainita sanallakaan.
– Hallitus suojelee Suomen vesistöjä ja etenkin haavoittuvaa Saaristomerta. Hallitus jatkaa Saaristomeri-ohjelmaa, hallitusohjelmassa sen sijaan todetaan.
Ensi vuoden budjetissakin ainoa tietylle merialueelle korvamerkitty raha on menossa samaan suuntaan.
– Saaristomeren tilaa parannetaan, tiivisti budjettiriihtä koskeva valtioneuvoston tiedote.
Toive jäi turhaksi
Samaan aikaan merkit Selkämeren heikkenevästi tilasta tuntuvat lisääntyvän joka kesä.
Näkyvimpiä ovat ulapan sinilevälautat ja muut planktonissa tapahtuneet muutokset, jotka ovat osatekijänä esimerkiksi silakkakannan kurimuksessa.
– Selkämeri on ollut kauan jossain määrin paitsiossa, vahvistaa Satavesi-ohjelman koordinaattori, ylitarkastaja Sanna Soirinsuo Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Satavesi-ohjelma edistää vesien hyvän tilan saavuttamista Satakunnassa, ja ohjelma nojaa elyn ja Satakuntaliiton ohjelmasopimukseen.
Soirinsuo ei ole ajatuksineen yksin. Se tuli selväksi esimerkiksi ennen eduskuntavaaleja pidetyssä Satavesi-ohjelman juhlaseminaarissa, jossa toivottiin monesta suusta, että Selkämeri saisi hallitusohjelmassa vihdoinkin erityishuomiota (LS 9.12.2022).
Toive jäi turhaksi.
Hot spot selittää
Mistä Saaristomeren "ylivalta" sitten johtuu?
John Nurmisen Säätiön meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström arvioi, että taustalla vaikuttaa ainakin Itämeren suojelukomissio HELCOM. Se ylläpitää Itämeren pahimpien kuormittajien listaa, jossa Suomen ainoa kohde on maatalouden kuormitus Saaristomerellä.
– Hot spot-lista on pitänyt Saaristomeren tilaa enemmän näkyvillä, Rosenström arvioi.
Hän huomauttaa, että Saaristomeriohjelma laitettiin käyntiin jo vuonna 2021 eli edellisellä hallituskaudella.
Myös Suomen ympäristökeskus Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila katsoo, että hot spot-lista heijastuu vahvasti poliittisiin painotuksiin ja Saaristomeren korostumiseen.
– Listalta pois pääseminen edellyttää uskottavaa toimenpideohjelmaa kuormituksen vähentämiseksi.
Soirinsuo sanoo niin ikään, että juuri hot spot -lista selittää Saaristomeren suurta roolia esimerkiksi hallitusohjelmassa.
"Poikkeuksellisen pitkälle"
Suojelukomission osuuden painotuksissa myöntää myös pääministeripuolue kokoomuksen raumalainen kansanedustaja ja tuleva työministeri Matias Marttinen (kok.).
Hän ei kuitenkaan ole sitä mieltä, että Selkämeri olisi jäänyt samalla paitsioon.
– Koko merialueemme tilan parantaminen on tärkeää ja perusteltua. Tähän myös monet hallitusohjelman toimenpiteet tähtäävät, Marttinen sanoo.
– Samalla on todettava, että Saaristomeri on rehevöitynyt poikkeuksellisen pitkälle.
Ei oleellisia eroja
Saaristomeren heikkoa tilaa kukaan tuskin kiistää, mutta käsitys muita merialueita suuremmista uhista on tutkijoiden mukaan väärä.
– Saaristomeren ”erityisaseman” pitäisi olla kaikkien merialueittemme kohdalla tavoitteena, sanoo johtava tutkija Harri Kuosa Sykestä.
Hän ja Knuuttila viittaavat kesäkuussa valmistuneeseen valtioneuvoston kanslian koordinoimaan raporttiin, jossa arvioitiin muun muassa rannikkovesien hyvän tilan saavuttamiseen tarvittavaa ravinnekuormituksen vähentämistä.
Saaristomerellä vähennystarpeeksi arvioitiin 68, Suomenlahdella 63 ja Selkämerellä 49 prosenttia.
– Muilla merialueillamme haasteet eivät siis ole oleellisesti vähäisempiä kuin Saaristomeren kohdalla.
Ulla Rosenström nostaa esille myös kuormituksen absoluuttisen määrän.
– Maatalouden kuormitus on tonnimääräisesti suurempi Selkä- ja Perämerelle (kuin Saaristomerelle).
Katse peltoihin
Marttisen mukaan hallitusohjelma kuitenkin vaikuttaa koko Itämereen ja siksi myös Selkämereen.
Hän nostaa esille muun muassa lounaisrannikon peltojen kasvukuntoa ja ravinnekiertoa parantavat toimet sekä lantafosforin kierrättämisen.
Toimeenpanoa taas käsiteltiin syyskuun budjettiriihessä, jossa päätettiin esimerkiksi panostuksista biokaasuun ja ravinnekiertoon. Toimet toteutetaan kuitenkin Saaristomeri edellä.
– Nyt lähdetään tekemään Saaristomerestä hallitusohjelman mukaisesti ravinnekierron pilottialuetta Saaristomeren paremman tilan edistämiseksi, totesi kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén Turun Sanomissa viime viikolla (TS 20.9).
Ohjelmat jatkuvat
Saaristomeri-ohjelma ja niin ikään jo edellisellä hallituskaudella toiminut vesiensuojelun tehostamisohjelma saavat valtiovarainministeriön bujettiehdotuksen mukaan ensi vuonna yhteensä vajaat 6,5 miljoonaa euroa.
Rosenströmin mukaan vesiensuojelun tilaa yleisesti parantavat toimet edistävät myös Selkämeren tilan paranemista.
– Esimerkiksi kiertotalouden edistäminen sekä metsäojituksen ympäristö- ja vesistövaikutusten vähentäminen, hän mainitsee.
Suorinsuo huomauttaa, että Selkämeri hyötyy lisäksi hallitusohjelman lupaamasta jatkosta esimerkiksi Nousu-, Helmi- ja Metso-ohjelmiin.
Ongelmat eivät ratkea
Itämeren pääaltaan, Saaristomeren ja Selkämeren virtaukset ovat monimutkaisia, eikä niitä tunneta vielä kokonaan.
Saaristomeren tilan paraneminen voi jossain määrin heijastua Selkämeren eteläisiin osiin, mutta toisaalta virtaus vie ajoittain toiseenkin suuntaan.
– Saaristomeren tilan parantuminen ei ratkaise Selkämeren ongelmia, Kuosa painottaa.
Hän sanoo, että keskeistä on kuitenkin Itämeren pääaltaan kehitys – unohtamatta silti Selkämeren omaa valuma-aluetta.
– Rannikkovesiin tulevan kuormituksen vähennystarpeet ovat ehkä jääneet Selkämeren kohdalla Saaristomeri-keskustelun varjoon.
Kansanedustaja ja tuleva työministeri Matias Marttinen (kok.) sanoo, että hallitusohjelman toimet hyödyttävät myös Selkämerta. KUVA: arkisto/Juha Sinisalo
Vanha toive esiin
Suora panostus Selkämerelle olisikin useiden asiantuntijoiden mukaan tarpeen. Tämä koskee niin puutteellisen tiedon kartuttamista kuin ravinnekuormituksen konkreettista vähentämistäkin.
– Monimutkaisten ongelmien syitä ja seurauksia tulisi tutkia ja ratkaista ennen kuin tila huononee, mikä on nyt todellisena uhkana, Soirinsuo sanoo.
Kyse ei ole vain rehevöitymisestä. Soirinsuo nostaa esille esimerkiksi merituulivoimasuunnitelmiin liittyvän ekologisen paineen juuri Selkämerellä, ja Kuosa alueen erityismerkityksen monille kalakannoille.
– Mikäli Selkämeren tila uhkaa heikentyä suhteessa muihin Itämeren alueisiin, tulen vaatimaan hallitukselta kohdennettuja toimia alueelle, Matias Marttinen lupaa.
Soirinsuo vinkkaa, mistä voisi aloittaa. Kyseessä on jo vuosikausia Satakunnassa kytenyt toive valtion suuntaan.
– Selkämerivuosi olisi nyt ajankohtaisempi kuin ehkä koskaan aiemmin.
"Koko ekosysteemi on muuttunut asteittain"
Yksi syy vähäisempään poliittiseen painoarvoon voi olla se, että Selkämeren tila on heikentynyt jossain määrin hiipimällä.
– Selkämeren koko ekosysteemi on muuttunut asteittain. Vieläkään emme tunnista taustalla olevia tekijöitä täysin, Harri Kuosa sanoo.
Seppo Knuuttilan mukaan Pohjanlahden ulappavesien ajateltiin pitkään olevan turvassa esimerkiksi sinileväkukinnoilta.
Tämä johtuisi siitä, ettei vesimassa kerrostu kuten pääaltaalla ja ajoittain Suomenlahdella. Ilmiö johtaa pohjien hapettomuuteen, mikä puolestaan vapauttaa sedimentin fosforivarastoja veteen.
Samalla pintaveden fosforipitoisuus on kohonnut. Seuraukset nähdään myös Selkämerellä.
– Selkämeren ulappavesien fosforipitoisuus kohonnut koko 2000-luvun ajan. Tutkimusten mukaan pääsyy tähän on fosforin kulkeutuminen pääaltaalta, Knuuttila toteaa.
Rehevyyden kasvu on johtanut jokakesäisiin sinileväkukintoihin. Myös pohjanläheisen veden happipitoisuus on alkanut heiketä, mikä johtuu kasvaneen planktontuotannon ohella maalta kulkeutuvasta eloperäisestä aineksesta.
– Selkämeren tila ansaitsisi enemmän huomiota, Kuosa summaa.
Saaristomeri 6, Selkämeri 0
Suorat lainaukset Orpon hallituksen ohjelmasta "Vahva ja välittävä Suomi – hallituksen visio". Selkämeri-sanaa ei ohjelmasta löydy.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.