Tulipalo voisi tehdä ydinvoimalassakin pahaa jälkeä. Vakavimmillaan vaarantuisi ydinturvallisuus, mikä saattaisi johtaa radioaktiiviseen päästöön.
Suomessa paloturvallisuus kuitenkin täyttää sille asetetut vaatimukset. Näin toteaa tuore maaraportti, jonka koostamisesta vastasi Säteilyturvakeskus (Stuk).
Raportista käy samalla ilmi, että pelkästään Olkiluodossa yksiköiden väliset erot ovat suuria.
Riskianalyysien mukaan tulipalon ja sen ydinturvallisuuteen vaikuttavien seurauksien riskit ovat Olkiluoto 1:ssä ja 2:ssa (OL1 ja OL2) suurempia kuin Olkiluoto 3:ssa (OL3).
Eri aikakaudet näkyvät
Paloturvallisuutta koskevat vaatimukset ovat nykyisin huomattavasti tiukempia ja laajempia kuin 1970- ja 1980-luvun vaihteessa, jolloin Olkiluodon sekä Loviisan ykkös- ja kakkosyksiköt rakennettiin.
Raportin mukaan Loviisan ydinvoimalan suunnittelussa tulipalojen aiheuttamia ydinturvallisuusriskejä ei oltu otettu "riittävästi" huomioon. Olkiluodossa kohdalla tilanne oli jossain määrin parempi, mutta yhä puutteellinen.
OL3:ssa paloturvallisuus on sen sijaan huomioitu alusta asti. Heikkouksia on raportin mukaan hyvin vähän.
– Laitosten rakenteeseen liittyen merkittävin ero on rinnakkaisten turvallisuusjärjestelmien erottelussa. OL3:n palo-osastoivat rakenteet ovat vahvempia ja täyttävät nykyaikaiset vaatimukset, lisää tarkastaja Samu Rinta-Filppula Stukin ydinvoimalaitosten valvontaosastolta.
Poikkeamia ohjeista on
Ikääntyneempiä yksiköitä on vuosikymmenien varrella modernisoitu myös paloturvallisuuden suhteen.
Ilman niitä laitosten sisäisestä tulipalosta johtuvan niin sanotun sydänvaurion todennäköisyys olisi raportin sanoin "merkittävästi korkeampi".
Asiaa koskevat vaatimukset löytyvät ydinenergialain mukaisesta ydinturvallisuusohjeesta YVL B.8. Laitoksilla on kuitenkin Stukin hyväksymiä poikkeamia tästä ohjeesta.
– Stuk on hyväksynyt ne täytäntöönpanon yhteydessä varmistuttuaan, että Stukin antamat ydinlaitosten turvallisuutta koskevat määräykset täyttyvät, Rinta-Filppula sanoo.
Poikkeamat sallitaan, koska riittävä turvallisuus on saatu aikaan esimerkiksi niin sanotuilla aktiivisilla paloturvallisuusjärjestelmillä.
Käytännössä tällä viitataan muun muassa automaattisiin sammutusjärjestelmiin. Ne eivät kuitenkaan muuta tiettyjä laitosten perusominaisuuksia toisiksi.
Kaapeleissa ratkaiseva ero
Olkiluodossa yksi merkittävimmistä paloturvallisuuteen liittyvistä eroista yksiköiden välillä liittyy sähkö- ja automaatiokaapeleihin.
– Yhdessä suuressa kaapelihuoneessa voi olla lähes sata kilometriä kaapeleita. Koko laitoksella kaapelien määrä on yli tuhat kilometriä, Rinta-Filppula kertoo.
Merkittävä osa kaapeleista liittyy ydinturvallisuuteen.
Raportin mukaan OL1:n ja OL2:n merkittävin heikkous tulipalojen näkökulmasta on suuri palokuorma, erityisesti niin sanotut PVC-kaapelit. Kaapelien eristemateriaali palaa tehokkaasti ja tuottaa paljon savua.
OL3:ssa kaapelien riskitaso on täysin toinen. Ero johtuu eristemateriaalista: kolmosyksikössä se on PVC:n sijaan niin sanottua FRNC:tä.
Kyseessä ovat huonosti syttyvät ja paloa hidastavat kaapelit. Niistä muodostuva savu ei myöskään ole syövyttävää, mikä vähentää palon sivuvaikutuksia.
Turbiinin öljy palokuormana
Kaapelien vuoksi ykkös- ja kakkosyksiköillä paloturvallisuutta on jouduttu vuosikymmenien varrella parantamaan rakentamalla sammutusjärjestelmiä esimerkiksi niin sanottuihin kaapelitunneleihin.
Niitä on lisäksi uusittu vuosikymmenien varrella.
– Todennäköisyysperusteisen riskianalyysin mukaan nämä parannukset vähentävät tulipaloihin liittyviä riskejä huomattavasti, raportti toteaa.
OL3:n rakenteelliset tekijät ja kaapelimateriaali sen sijaan tarkoittavat, ettei laitosyksikön kaapelihuoneissa tarvita lainkaan sammutusjärjestelmiä.
Toinen vanhempien ja uudempien yksiköiden välinen ero liittyy öljyyn.
Raportin mukaan OL1:n ja OL2:n merkittävin heikkous löytyy kaapelien ohella turbiinien voiteluöljystä. OL3:ssa riski ei ole samaa luokkaa, vaikka itse öljyn palokuorma ja syttyvyys on melkein sama.
– OL3:lla turbiinin voiteluöljyjärjestelmä on paremmin suojattu, Rinta-Filppula selvittää.
Palokunnan merkitys eroaa
Oleellinen paloturvallisuustekijä Olkiluodossa on myös sen oma laitospalokunta. Senkin merkitys on yksiköissä erilainen.
Vanhempien laitosyksiköiden suuremman paloriskin vuoksi palokunnalla on niiden paloturvallisuudessa suurempi rooli kuin kolmosyksiköllä.
Stukin raportti muistuttaa, että teknisistä ratkaisuista huolimatta onkin huomioitava myös inhimilliset tekijät ja niihin liittyvät riskit.
Esimerkiksi raportti nostaa Olkiluodossa paljastuneet puutteet, jotka liittyivät palovalvontakierroksiin. Niitä oli jopa vuosien ajan kirjattu tehdyiksi, vaikka osa kierroksista oli tehty puutteellisesti ja osaa ei lainkaan.
Länsi-Suomi kertoi tapauksesta viime maaliskuussa: Olkiluodossa rikottiin palovartiointiohjeita vuosien ajan – "Jatkuessaan puutteet olisivat voineet johtaa vakaviin seurauksiin
Oma riskinsä liittyy vaikkapa vuosihuoltoihin ja niissä tehtäviin töihin, joista osa on niin sanottua tulityötä.
EU:n laajuinen vertaisarviointi
Suomen maaraportti liittyy EU:n ydinturvaviranomaisten ryhmän (ENSREG) laajaan arviointiin, joka koskee kaikkia EU:n ydinvoimamaita.
Kyseessä on niin sanottu vertaisarviointi. Siinä laaditaan ensin kansalliset raportit, joita eri maiden ydinturvaviranomaiset arvioivat "ristiin".
Arviointitapa sai alkunsa vuonna 2017. Pohjalla oli Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen päivitetty ydinturvallisuusdirektiivi.
Ensimmäisellä kierroksella arvioitiin ydinvoimaloiden ikääntymisen hallintaa.
Nyt on menossa toinen kierros, jossa arvioidaan ydinvoimaloiden paloturvallisuutta.
Sitä ei ole aiemmin arvioitu EU:ssa yhtä kattavasti. Paloturvallisuus ei ollut mukana esimerkiksi Fukushiman onnettomuutta seuranneissa stressitesteissä.
Paloturvallisuutta koskevan arvioinnin on määrä valmistua kokonaisuudessaan ensi vuonna.
Vain yksi palo vuosikymmenessä
Raportissa on paloturvallisuusriskien ohella käyty läpi ydinvoimaloissa ilmenneitä tulipaloja.
Olkiluodossa on silloin tällöin ollut esimerkiksi varavoimaan tai muutoin välillisesti ydinvoimaloihin liittyviä paloja ja palonalkuja. Raportissa on kuitenkin otettu vain tapaukset, jotka ovat sattuneet itse laitosalueella.
Tällaisia on ollut kymmenen viime vuoden aikana Olkiluodossa ainoastaan yksi. Se tapahtui kakkosyksikön tulovesikanavassa vuonna 2021.
– Kaksi jatkojohdon pistotulppaa syttyi palamaan ulkovälpän ritilän korjaustöiden yhteydessä. Sähköjohdot saatiin sammutettua alkusammutuskalustolla, Samu Rinta-Filppula kertoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.