Tutkija: Energiansäästö ilmavaihdossa lisäisi koronariskejä raumalaiskouluissa – "Muutos yli 50 prosenttia"

Koulujen kevätlukukausi ei sittenkään ala ilmanvaihdoltaan vähennetyissä luokissa. Arkistokuva. Kuva: Juha Sinisalo

Kaukolämmön poikkeustilanne oli johtamassa selvästi kohonneeseen koronatartuntariskiin raumalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Kaupunki aikoi pitää koulujen ilmanvaihtoa tavallista alhaisempana myös joululomien jälkeen. Syynä oli energiansäästö.

Tutkijan mukaan tämä olisi lisännyt tartuntariskiä luokkatiloissa jopa kymmenillä prosenteilla.

Länsi-Suomi valmisteli asiasta uutisjuttua alkuviikon aikana. Keskiviikkona kaupunki tiedotti, että koulujen ilmastointi on päätetty palauttaa normaaliksi.

Tiedossa ei ole, vaikuttiko odotettavissa oleva julkisuus suoraan kaupungin päätökseen.

Laitteet puoliteholla

Uusia rakennuksia koskevien määräysten mukaan luokkatilojen ilmanvaihdon kautta on tultava sekunnissa vähintään kuusi litraa ilmaa henkeä kohden.

Tämä on kaupungin LVI-yksikön päällikkö Toni Suursohon mukaan mitoitus raumalaiskouluissa silloin, kun ilmastointi toimii täysteholla.

Kuluvalla viikolla on vielä menossa joululoma, ja koulujen ilmastointi on pudotettu energiansäästösyistä puoleen normaalista. Jos ulkolämpötila laskee vähintään kymmeneen pakkasasteeseen, katkaistaan ilmastointi kokonaan.

Vaikutuksia ei arvioitu

Kun oppilaiden, opiskelijoiden ja henkilökunnan arki ensi viikolla alkaa, oli tarkoitus jatkaa yhä samalla peruslinjalla – yhtä poikkeusta lukuunottamatta.

– Tarkoitus on pitää ilmanvaihto pienellä teholla päällä, vaikka pakkasta olisi yli kymmenen asteen, Suursoho sanoi maanantaina.

Hän huomautti lisäksi, että ilmanvaihtolaitteiston tehon laskeminen puoleen ei pienennä ulkoilmavirtaa täysin samassa suhteessa. Puoliteho on raumalaiskouluissa käytössä normaalitilanteessakin, kun pakkasta on paljon.

Energiansäästötoimien vaikutusta koronariskiin Suursoho ei osannut arvioida.

THL ei ota suoraan kantaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) ei oteta kantaa yksittäistapaukseen, ja siksi erikoistutkija Hanna Leppänen ei kommentoi suoraan Rauman suunnitelmia.

– Koulujen ilmanvaihdon pienentäminen voi olla haitallista sisäilman terveysturvallisuuden kannalta, hän kuitenkin toteaa yleisellä tasolla.

– Tutkimusten mukaan tehokkaalla ilmanvaihdolla voidaan pienentää tartunnan riskiä huomattavasti.

VTT on suorasanaisempi

VTT on tutkinut pandemian aikana koronavirusten leviämistä ja sen estämistä sisäilmassa.

Laitoksen puhdasilmatiimiin kuuluvan erikoistutkija Aku Karvisen mukaan on selvää, että ilmanvaihdon vähentäminen raumalaiskouluissa lisää tartuntariskiä.

Jos sekuntia ja henkilöä kohden laskettu teho laskee esimerkiksi kuudesta litrasta kolmeen, on ero huomattava.

– Muutos tartuntariskissä on arvioni mukaan yli 50 prosenttia, Karvinen sanoo.

Arvio koskee ilmalevitteistä tartuntaa niin sanottujen aerosolihiukkasten mukana.

Ilmalevitteisyys tärkein

Kun koronainfektion saanut ihminen on tartuttavassa vaiheessa, on hänen uloshengityksensä mukana vapautuvissa pienissä aerosolihiukkasissa myös koronaviruksia.

Hiukkaset leijuvat ilmassa ja kulkevat virtausten mukana toisin kuin suuremmat pisarat.

– Pienet aerosolihiukkaset poistuvat tilan ilmasta käytännössä vain ilmanvaihdon avulla, Karvinen sanoo.

Vaikka korona leviää myös pisaratartuntana, on ilmalevitteisyys Karvisen mukaan tartuntojen pääasiallinen reitti.

Ilmanvaihdon vähentyessä tartuntariski ei kuitenkaan kasva niin sanotusti yksi yhteen.

Tämä johtuu siitä, että osa esimerkiksi yskiessä tai puhuessa vapautuvista aerosolihiukkasista päätyy erilaisille pinnoille. Lisäksi osa viruksista menettää tartuttavuutensa "itsestään".

Suositus 10 litraa

THL suosittelee koronan ilmavälitteisen leviämisen hillitsemiseksi kymmenen litran tuloilmavirtaa sekunnissa henkilöä kohden. Vähimmäismääränä laitos pitää kuutta litraa.

–  Mikäli tähän ei päästä koneellisesti, tulisi käyttää tuuletusta tai HEPA-suodattimella varustettuja ilmanpuhdistimia, Leppänen sanoo.

Anakaan ikkunoilla koronaturvallisuutta ei voida Raumalla parantaa, sillä ilmanvaihtoa on hillitty energiansäästösyistä. Ristiveto välitunnilla päästäisi ulos aerosolien lisäksi lämpöä.

Riittääkö lämpö?

Koronaepidemian tilanne on Satakunnassa koko maan vaikeimpia.

Samaan aikaan raumalaiskouluissa oltiin aloittamassa kevätlukukausi vähäisemmällä ilmanvaihdolla kuin uusia rakennuksia koskevat määräykset edellyttävät.

THL:n pandemia-ajan ilmanvaihtosuosituksesta puolestaan ollaan hyvin kaukana jo normaalitilanteessakin.

Säätiloista riipuen koulujen ilmanvaihtoa olisi saatettu leikata vielä lisää.

– Jos tulee kovat pakkaset niin en pysty sanomaan, miten lämmöt kaupungissa riittävät ja onko pakko sammuttaa koneita kokoaikaisesti, Suursoho totesi alkuviikolla.

Kouvolassa eri linja

Rauma ei ole ainoa kaupunki, joka on joutunut pohtimaan energiansäästöä UPM:n tehtaita koskevien lakkojen vuoksi.

Koulujen energiankulutusta on leikattu esimerkiksi Kouvolassa. Ilmanvaihto oli kuitenkin samalla päätetty palauttaa kaupungin tiedotteen mukaan normaaliksi heti lomien päättyessä ensi maanantaina.

Karvisen mielestä koulut ovatkin tässä tilanteessa väärä kohde energiansäästölle.

– Koska koulut ovat merkittävässä roolissa koronan leviämisessä ja lisäksi osa lapsista on rokottamattomia, pitäisi mielestäni ensisijaisesti pyrkiä vähentämään energiankulutusta jostain muualta, hän sanoo.

– Lisäksi olisi hyvä selvittää onko määräysten vastainen ilmanvaihdon käyttö sallittua edes väliaikaisesti.

Päätöksen Rauman koulujen ilmanvaihdon palauttamisesta normaaliksi teki kaupungin koronajohtotyöryhmä. Perusteena mainitaan se, että Rauman Energian mukaan lämpöenergia riittää normaaliin ilmanvaihtoon.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.