Tahkoluodossa on maailman ensimäinen jäätyvään mereen rakennettu tuulipuisto. Kuluva talvi saattaa kehkeytyä puiston toistaiseksi kovimmaksi. Arkistokuva.
Suomen toistaiseksi ainoan merituulipuiston "nilkoissa" kolisee nyt melkoisesti.
Vaikka välillä on lauhaa, alkoi talvi aikaisin ja hyvin kylmänä, minkä lisäksi vuodenaika on merijään kannalta vielä alkuvaiheessa.
Jäätilanne elääkin koko ajan. Pakkasten lisäksi suuri merkitys on tuulilla.
– Tilanne Tahkoluodon merituulipuiston alueella on juuri muuttunut ja alueelle on muodostunut ahtojäätä, kertoo Suomen Hyötytuulen tuotantojohtaja Leena Hacklin.
Ehkä ensimmäinen kerta
Murtajayhtiö Arctia arvioi pari viikkoa sitten Sanomalehti Länsi-Suomessa, että Selkämeri saattaa jäätyä kokonaan. Kerroimme arviosta 8.1.:"Arctia: Uskomme, että Selkämeri jäätyy kokonaan – Valkeakarin väylä on jo ummessa"
Edellisen kerran tällainen tilanne oli yli kymmenen vuotta sitten.
Tuolloin Tahkoluodossa oli pystyssä vasta pilottivoimala, kun taas nykyinen merituulipuisto valmistui vuonna 2017. Jos ennuste kovasta jäätalvesta toteutuu, ei maailman ensimmäinen jäätyvään mereen rakennettu tuulipuisto ole nähnyt vastaavaa vielä kertaakaan.
Kunnollinen jäätalvi muodostaa eräänlaisen luonnonlaboratorion. Se tarjoaa tilaisuuden arvioida, miten hyvin mallinnukset ja simulaatiot vastaavat todellisuutta.
– Tuulipuistossa on antureita, jolla kerätään tietoa jäästä ja sen aiheuttamasta kuormituksesta. Hyödynnämme tietoa muun muassa Tahkoluodon merituulipuiston laajennushankkeen suunnittelutyössä, Hacklin kertoo.
Ahtojää on pahinta
Hacklinin mukaan tuulivoimaloiden kestävyyden suhteen ei ole huolta, kehkeytyy jäätalvesta millainen tahansa.
– Suunnittelutyössä kuormitus on laskettu pahimpien skenaarioiden mukaan.
Hän sanoo, että kovimman kuormituksen aiheuttaa juuri ahtojää. Pahin tilanne on silloin, jos länsituuli pakkaa suuria jäämassoja tuulipuistoon.
Tämä vaikeuttaa myös voimaloiden huoltoa ja muuta arkityötä.
– Jos ahtojäätä muodostuu paljon, se hankaloittaa voimaloille kulkemista.
"Kaikki tieto auttaa"
Selkämeren ulapallakin jäätyminen oli jo lähellä, mutta tällä viikolla pintavesi on lämmennyt avomerellä yhden ja kahden plusasteen välille.
Suomen talousvyöhykkeelle on myönnetty useita avomerituulivoimaa koskevia tutkimuslupia. Ympäristövaikutusten arviointiprosessejakin (yva) on jo menossa.
Tuulivoimayhtiöissä jäätilannetta seurataan mielenkiinnolla.
– Kaikki tieto jääolosuhteista auttaa totta kai suunnittelutyössä. Hankkeissa on varauduttava myös poikkeuksellisempiin jääolosuhteisiin, sanoo Eolus Offshore Finlandin projektipäällikkö Timo Lotti.
Hän lisää, että jääolojen merkitystä on arvioitava myös mahdollisten tuulipuistojen rakentamisen sekä sen ajoittamisen näkökulmasta.
Tutkimukset melkein jäissä
Eoluksella on käynnissä yva:t Selkämerellä kahteen hankkeeseen, jotka ovat Wellamo ja Navakka.
Jäätilannetta arvioidaan Lotin mukaan pidemmällä aikavälillä osana kokonaisuutta. Jääantureita tai muuta vastaavaa avomerelle ei toistaiseksi ole viety, eikä suoraan jääoloihin liittyvää tutkimusta ole juuri nyt meneillään.
Syy liittyy keskeneräiseen lainsäädäntöön.
– Tutkimustyö on kallista ja odotamme vielä valtioneuvoston päätöstä hankkeiden yksinoikeudesta, joka antaisi tukevamman selkänojan suunnittelutyölle.
Lotti painottaa, että jää pysyy merkittävänä merituulivoimaan vaikuttavana tekijä Selkämerellä, sillä esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia jääoloihin ei pystytä vielä varmasti sanomaan.
– Wellamo-hanke sisältää jääolosuhteiden vaikutusten perustutkimusta. Hankkeessa selvitetään myös jääolosuhteiden vaikutuksia yleisesti alueen olosuhteisiin kuten talvimerenkulkuun ja sen turvallisuuteen.
Jäät huomioitava edelleen
Myös Hacklin muistuttaa, että muuttuvasta ilmastosta huolimatta jääkuormiin on varauduttava.
– Jäätalvet ovat varsin mahdollisia myös jatkossa, hän sanoo.
Tahkoluodossa on tällä hetkellä 11 tuulivoimalaa. Laajennus nostattaisi merelle yli 40 huomattavasti suurempaa voimalaa, joista osa sijaitsisi yli 20 kilometrin etäisyydellä rannasta.
Aluksi on tarkoitus rakentaa kaksi niin sanottua demonstraatiovoimalaa. Hankkeelle on lainvoimaiset luvat, mutta investointipäätöstä ei ole tehty.
Varsinainen laajennus on tarkoitus rakentaa vuosina 2027-2029
– Projektin kriittisten komponenttien hinnat ja saatavuus varmistetaan, jonka jälkeen toteutusvaiheeseen etenemisen edellytykset on saavutettu, totesi demonstraatiohankkeen projektijohtaja Manu Grönlund joulun alla.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.