Raumalla tapahtuneesta "pakkopalautusjutusta" tuomittu turkkilaismies (s. 1962) on tuomittu Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa ihmiskaupasta. Ihmiskaupan katsotaan tapahtuneen Uudessakaupungissa sijainneessa kahvila-ravintolassa elokuun 2017 ja joulukuun 2018 välisenä aikana. Kerroimme tapauksesta aiemmin jo syytevaiheessa: Veljentyttärensä pakkopalautusta Raumalta Turkkiin yrittänyt turkkilaismies nyt syytteessä ihmiskaupasta – teetti veljentyttärellään pakkotyötä ja erehdytti yrityskaupalla
Miehelle luetun syytteen mukaan hän käytti veljentyttärensä riippuvaista ja turvatonta asemaa hyväkseen. Oikeus katsoi syytteen toteen näytetyksi.
Mies on jo aiemmin tuomittu samaiseen veljentyttäreen kohdistuneista rikoksista niin sanotussa pakkopalautusjutussa. Satakunnan käräjäoikeus hylkäsi ensin syytteen vapaudenriistosta, mutta Vaasan hovioikeus katsoi miehen syyllistyneen myös vapaudenriistoon pahoinpitelyn ja vahingonteon lisäksi.
Yrityskauppa oli vain näennäinen
Ihmiskauppajuttu sai alkunsa, kun veljentytär saatui setänsä luo Suomeen Turkista turistiviisumilla heinäkuussa 2017. Pian tämän jälkeen hän alkoi työskennellä setänsä omistamassa kahvila-ravintolassa Uudessakaupungissa.
Syyskuussa 2017 toteutettiin näennäinen yrityskauppa, jossa ravintolan omistuksesta 99 prosenttia siirtyi veljentyttären hallintaan, mutta toimivaltuudet eivät kuitenkaan siirtyneet, ja setä jatkoi yrityksen asioiden hoitamista.
Veljentytär jäi sedälleen myös 15 000 euroa velkaa yrityskaupasta. Hän kertoi oikeudessa pelänneensä, ettei pysty maksamaan velkaa tai hänen nimellään tulleita yrityksen laskuja
Todellisuudessa veljentytär oli kahvilassa töissä työntekijänä ja teki siellä ympäripyöreitä päiviä. Häneltä jäi saamatta lähes 40 000 euron edestä palkkaa. Setä tuomittiin maksamaan tämä hänelle viivästyskorkoineen.
Ihmiskaupan määritelmä täyttyi
Käräjäoikeus katsoi, että tilanteessa täyttyi useampikin ihmiskaupan keinoista: riippuvainen asema, turvaton tila ja erehdyttäminen. Oikeuden näkemyksen mukaan veljentytär oli alisteisessa asemassa suhteessa setäänsä, joka pystyi myös kontrolloimaan hänen käyttäytymistään.
Lisäksi oikeus katsoi sedän pakottaneen veljentyttärensä pakkotyöhön.
Kaiken kaikkiaan veljentyttärellä ei oikeuden mukaan ollut käytännössä mahdollisuutta muuttaa pois setänsä luota, jossa hän asui, ja etsiä muuta työtä. Hänellä ei siis ole ollut mahdollisuuksia irroittautua tilanteesta.
Ehdollista vankeutta ja korvauksia
Oikeus katsoi, että miehelle määrätty yhden vuoden vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdollisena.
Ehdollisen vankeusrangaistuksen ja lähes 40 000 euron ansionmenetyskorvausten lisäksi hänet tuomittiin maksamaan veljentyttärelleen 2000 euron korvaus tilapäisestä psyykkisestä haitasta ja 10 000 euron korvaus kärsimyksestä.
Maanantaina 4.12. annettu tuomio ei ole vielä lainvoimainen, vaan siitä voi valittaa hovioikeuteen.
Tapaukseen otti kantaa myös Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Työsuojelulakimies Natalie Eklund toteaa, että kaikilla työntekijöillä Suomessa on oikeus lain ja työehtosopimusten mukaisiin työehtoihin.
– Moni mieltää ihmiskaupan olevan esimerkiksi orjuutta lähenteleviä olosuhteita, mutta on kuitenkin syytä muistaa, että työperäinen ihmiskauppa näyttäytyy muun muassa pakkotyönä, jossa uhria on erehdytetty tai hänen riippuvaista asemaansa tai turvattomuuttaan on hyväksikäytetty, ja hänet on alistettu toimimaan ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa, Eklund sanoo.
Jutussa on käytetty lähteenä Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomion lisäksi myös aluehallintoviraston laatimaa tiedotetta tapauksesta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.