Lukon hämähäkkimies Daniel Lebedeff kohtaa tiistaina liiga-avauksessa viime kauden joukkueensa HPK:n.
Viime perjantain lehdessämme julkaistiin laaja artikkeli jääkiekon SM-liigaseurojen taloudesta. Liigaseurat pyörittävät yhteensä yli 130 miljoonan euron liikevaihtoa. Turun Palloseuran kulubudjetti on 11 miljoonaa, Rauman Lukon vajaat 9 miljoonaa ja Porin Ässien 8 miljoonaa euroa.
Liigakiekko on yhä aika surkeaa bisnestä. Kasitien kolmikosta Ässät pyrkii nollatulokseen. Niin Lukkokin, mutta käytännössä se vaatinee taas konserniavustuksen ohjaamista kiekkoyhtiölle. Se on tavannut olla toista miljoonaa euroa vuosittain.
TPS on tyytyväinen, jos persnettoa tulee vain 1,4 miljoonaa euroa. Viime kausi tuotti melkein 3 miljoonan euron tappion. Seuran pääomistajat, Supercell-miljonäärit, ovat kuitanneet tappiot toistuvasti.
HC TPS Oy tiedotti viime perjantaina, ettei näin voi jatkaa. Organisaatio ja kulut on määrä sopeuttaa tulojen tasalle kahdessa vuodessa.
Pelkällä rahalla ei mitaleita voiteta, mutta ennakkoasetelmat voi taas nähdä pelaajabudjeteista. Siitäkin huolimatta, että seurayhtiöt ilmoittavat niitä vähän eri tavoin – ja usein ylittävät viralliset luvut.
Yli 3 miljoonan euron palkkakuluilla kultaa tavoittelevat Tappara, Kärpät, HIFK ja Ilves. Ne ovat suurimmat mitalisuosikit. Liki 3 miljoonan Lukko ja TPS ovat ilmeisimmät haastajat.
Länskärin urheilussa oli viime viikolla mielenkiintoinen juttu Lukon uudesta maalivahdista Daniel Lebedeffistä ja hänen kasvosuojuksestaan. Lebedeff kertoi halunneensa ”maskin, joka oli ollut jollain vanhalla Lukon veskarilla”.
Stadin kundi katseli aikansa vanhoja kuvia ja valitsi Boris Roussonin käyttämän hämähäkki-aiheen. Lebedeff myönsi, ettei tiennyt Lukon 90-luvun molareista juuri mitään. ”Sen mä kuulin, että hän on ollut täällä hyvä”, sanoi Lebedeff. Pitää paikkansa. Rousson valittiin vuonna 1995 SM-liigan parhaaksi maalivahdiksi.
Paikallismediassa Roussonia ruvettiin kutsumaan Boris The Spideriksi, koska The Wholla on sen niminen biisi. Se oli aikaa, kun pressilehtereillä keksimme lempinimiä kilpaa.
Valokuvaaja Kari Mankonen vahvisti muistikuvani, ettei brittibändin 60-luvun albumiraita ollut tuttu Roussonille ennen Raumaa. Boris kysyi meiltä, millainen biisi se onkaan. Kuulemma vastasin, että aika hyvä. Ei silloin voinut netistä kuunnella mitä tahansa missä tahansa.
Kävimme haastattelemassa Roussoneita heidän Rauman-kodissaan syksyllä 1994. Panimme merkille, että pöydällä lojui hahmotelmia hämähäkkikuvioista. Väriä kansalle, perusteli Boris.
Paula Koivuniemi astui lavalle ensi-illan päätteeksi. Ja muitakin näytelmässä esiintyviä henkilöitä.
Paula ja Paradox. Teatterikausi käynnistyi musikaaleilla viime viikonvaihteessa Porissa ja Raumalla.
Maakunnan pääkaupungissa ensi-iltansa sai Paradox, jossa Pori-rockilla on keskeinen sija. Mistään bändihistorioista ei ole kyse, vaan erikoisesta tulevaisuudesta, jossa Pori on julistautunut itsenäiseksi. Raumalaiset joutavat tietysti vankilaan heti paljastuessaan.
Raumalla Paula edustaa perinteisempää mallia. Se kertoo Paula Koivuniemen tarinan. Upeasti kertookin. Varma hitti, jos mikä.
Aina ottaa korvaan, kun Pate laulaa pitsinnypläyksestä, kirjoitti lukijamme. Hän viittasi tietysti Ratinasta poikki -stadionkonserttiin, jossa Pate Mustajärvi siirtyi Popedasta eläkkeelle 46 vuoden jälkeen. Viimeinen keikka nähdään Ylellä tammikuussa.
Kyseinen biisi on Kersantti Karoliina, jossa mieslaulaja valittaa kurjaa kohtaloaan koti-isänä, kun vaimo on kapiainen. Kertoja muun muassa tomuttaa, pullia pakastaa ja pitsinnypläystä hieman harrastaa.
Ei ollut Patellekaan tuo kohta aluksi helppo. Sellaisen tiedon kaivoin Länskärin arkistosta.
Sanoittaja Mika Sundqvist sai idean kapiaisnaisesta, kun puolustusministeri Elisabeth Rehn (r.) kertoi illan tv-uutisissa naisten pääsevän YK:n rauhanturvaajiksi. Sundqvist riimitteli saman tien tekstin ja vei sen seuraavana päivänä studiolle. Popedan Svoboda-albumi oli varttia vaille valmiina.
”Pate Mustajärvi luki tekemääni tekstiä paperilta ja sanoi: ”Mitä helvettiä on pitsinnypläys?” Pate kauhistui: ”Jaa että vaihdan vaippoja kaksosille!” No, kun hän oli maistellut sitä jonkin aikaa, tuli jo myönteistä kommenttia”, kertoi Sundqvist STT:n haastattelussa 2017.
Telakkayhtiö Meyer aikoo ottaa osansa kasvavasta kelluvien rakennusten markkinasta. Firma lähetti suvella tiedotteen ensimmäisestä projektista. Meyer Floating Solutions rakentaa kolmetoista kelluvaa luksushuvilaa Malediiveille.
Kuulostaa jotenkin tutulta? Ei ihme, sillä Rauman telakalla on rakennettu vastaavia – muun muassa maailman suurimmaksi kelluvaksi huvilaksi kutsuttu komeus. Pituutta hulppealla ”mökillä” oli 85 metriä ja pinta-alaa 6000 neliötä.
Yhdistävä tekijä on Admares Marine, joka oli myös RMC:n asiakas. Nyt sillä on kimppafirma Meyerin kanssa.
Admares rakennutti valtavan kelluvan luksushuvilan Rauman telakalla vuonna 2016.
Johanna Luukkonen on yksi haastateltavista, kun Lahti valitsee uutta kaupunginjohtajaa, uutisoi Länsi-Suomi edellisviikolla.
Vaan eipä lähtenyt Rauman ja Laitilan ex-pomo lainkaan Lahteen, ei edes haastatteluun. Viime viikolla Luukkonen ilmoitti sosiaalisessa mediassa vetäneensä pois suostumuksensa. Matka Hyvinkäällä jatkuu.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.